Hyppää pääsisältöön

Elinvoimaiset luontotyypit tarjoavat lajistolle elinympäristön ja ihmiselle toimivia ekosysteemipalveluita

Luontotyypit ovat erittäin merkittävä osa luonnon monimuotoisuutta. Ne tarjoavat lajeille elinympäristön ja ihmiselle välttämättömiä ekosysteemipalveluita. Suomen luontotyyppien nykytilaa on tarkasteltu kattavimmin kansallisissa uhanalaisuusarvioinneissa (2008 ja 2018), minkä lisäksi on selvitetty Euroopan yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien tilaa (2007, 2013 ja 2019). Luontotyyppejä pyritään turvaamaan muun muassa lainsäädännön sekä ennallistamisen ja luonnonhoidon keinoin.
Kuva
Kallioketo
Kuivalla ja kalkkipitoisella kalliokedolla kasvaa monia uhanalaistuvia putkilokasvi-, sammal- ja jäkälälajeja. © Riku Lumiaro

Lajien suojelu ei usein ole mahdollista ilman niiden elinympäristöjen suojelua. Mikäli runsasravinteinen avoin lettosuo kuivuu ja metsittyy ojituksen vuoksi, eivät monet vaateliaat lettolajit, kuten rimpisirppisammal ja kämmekät, kykene kasvamaan rämeeksi muuttuvassa ympäristössä. Suomessa erilaiset elinympäristöt on luokiteltu luontotyypeiksi ryhmittäin: Itämeri, Itämeren rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit ja tunturit.

Suomessa luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu kahdesti 

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus arvioitiin toisen kerran vuonna 2018. Noin 400 luontotyypistä 48 prosenttia arvioitiin uhanalaisiksi. Luontotyyppien ensimmäisen, vuoden 2008 uhanalaisuusarvioinnin, ja toisen arvioinnin tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa arviointimenetelmän erojen vuoksi. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, ettei luontotyyppien tila ole parantunut ja monien luontotyyppien kehityssuunta on arvioitu heikkeneväksi.

Tärkeimmiksi luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä etenkin ilmastonmuutoksen merkityksen arvioidaan kasvavan merkittävästi. 

Kuva
Lumenviipymä
Lumenviipymät ovat vaarassa hävitä Suomesta ilmastonmuutoksen vuoksi. © Riku Lumiaro

Luontotyyppien tilaa voidaan parantaa

Luontotyyppien tilan parantamiseksi tarvitaan suojelua, luonnonhoitoa ja ennallistamista sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella talouskäytössä olevilla alueilla. Luonnonhoitoa tarvitaan erityisesti monilla metsäluontotyypeillä sekä umpeenkasvusta kärsivissä avoimissa perinneympäristöissä. Ilmastonmuutos lisää useiden luontotyyppien hoidon tarvetta. Avainasemassa on luontotyyppien parempi huomioiminen maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Kuva
Ennallistettu kaupunkipuro
Ennallistettu kaupunkipuro Imatralla tarjoaa kutuympäristön järvitaimenille ja hyvän elinympäristön taimenten poikasille. © Riku Lumiaro

Luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Nämä ilmaiset palvelut pysyvät yllä vain, jos luontotyypeistä muodostuvat ekosysteemit säilyvät elinvoimaisina ja toimintakykyisinä. Mikäli heikennämme jonkin ekosysteemin toimintaa, sen tuottamien palveluiden määrä tai laatu voi huonontua. Esimerkiksi vaurioitunut vesi- ja kosteikkoluonto ei kykene tuottamaan kaloja ravinnoksi, vedenpuhdistusta tai tulvasuojelua.

Luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin luontotyypit

Luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelu koskee sellaisia laissa lueteltuihin suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia alueita, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia. Suojellut luontotyypit ovat melko harvinaisia ja usein pinta-alaltaan pieniä, mutta silti arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle. Suojellun luontotyypin esiintymän suojelu edellyttää ELY-keskuksen tekemää rajauspäätöstä.

Suojeltuja luontotyyppejä ovat muun muassa jalopuumetsiköt, pähkinäpensaikot, tervaleppämetsät, hiekkarannat, merenrantaniityt, kedot ja lehdesniityt.

EU:n luontodirektiivi turvaa yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä, ja niiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita eli ns. Natura 2000 -alueita. Luontodirektiivin luontotyypeistä 68 esiintyy Suomessa.  Niihin kuuluu mittakaavaltaan hyvin eri suuruisia luontotyyppejä, kuten melko laaja-alaisia boreaalisia luonnonmetsiä ja keidassoita, tai hyvin pienialaisia luontotyyppejä, kuten huurresammallähteitä tai tulvaniittyjä.

Kuva
Pähkinäpuulehto
Pähkinäpensaikot kuuluvat suojeltuihin luontotyyppeihin. © Riku Lumiaro

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)