Otsonikerroksen suojelu on kansainvälisen ympäristönsuojelun menestystarina
Otsonikato
Yläilmakehän otsonikerros suojelee maapalloa auringon haitalliselta UV-säteilyltä, joka lisää ihosyöpiä ja silmäsairauksia sekä vaikuttaa haitallisesti maa- ja vesiekosysteemeihin. 1970-luvulla havaittiin, että ihmisten tuottamat kemikaalit tuhoavat otsonikerrosta.
Otsonikerrosta heikentäviä aineita on käytetty mm. ponnekaasuina, kylmäaineina, solumuoveissa, sammutusaineina ja liuottimina. Kun otsonikerrosta heikentävää ainetta pääsee yläilmakehään, käynnistyy tapahtumaketju, jossa yksikin klooriatomi pystyy hajottamaan valtavan määrän otsonia.
Otsonikerrosta heikentävät aineet
Otsonikerrosta heikentäviä aineita ovat mm.
- kylmäaineina ja solumuovien paistutusaineina käytetyt kloorifluorihiilivedyt eli CFC-yhdisteet (nk. freonit, esim. kylmäaineet R-12 ja R-502),
- kylmäaineina ja solumuovien paistutusaineina käytetyt osittain halogenoidut hiilivedyt eli HCFC-yhdisteet (esim. kylmäaine R-22),
- sammutusaineina käytetyt halonit
- tuholaistorjunnassa käytetty metyylibromidi
Otsonikerrosta heikentäville aineille on olemassa korvaavia aineita tai menetelmiä lähes kaikissa käyttökohteissa. Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita saa käyttää enää tietyissä laboratorioanalyyseissä sekä sammutuslaitteissa kriittisissä käyttökohteissa.
Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevista rajoituksista löydät lisää tietoa sivulta (linkki rajoitussivulle). EU:ssa otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöä säädellään asetuksella 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista (otsoniasetus).
Tavoitteena myös ilmastonmuutoksen hillintä
Otsonikerrosta heikentävät aineet ovat myös erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja, eli otsonikerroksen suojelusopimuksella on samalla hillitty ilmastonmuutosta. Otsonikerrosta heikentäviä aineita on useissa käyttötarkoituksissa korvattu fluoratuilla kasvihuonekaasuilla eli F-kaasuilla, erityisesti HFC-yhdisteillä. Ne eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta ne ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Useimpiin käyttötarkoituksiin on kehitetty korvaavia menetelmiä, jotka ovat turvallisia otsonikerrokselle eivätkä vaikuta ilmaston lämpenemiseen. Otsonikerroksen suojelusopimuksen tavoitteeksi tuli virallisesti myös ilmastonmuutoksen hillintä, kun F-kaasut otettiin mukaan Montrealin pöytäkirjan säätelyyn vuodesta 2019 alkaen.
HFC-yhdisteet mukaan Montrealin pöytäkirjaan - Kigalin muutos
HFC-yhdisteiden käytön ja tuotannon vähentämisestä sovittiin vuonna 2016 Kigalissa hyväksytyllä Montrealin pöytäkirjan muutoksella. Se tuli voimaan maailmanlaajuisesti 1.1.2019. Eri maaryhmillä on erilaiset vähennysaikataulut.
EU-maissa HFC-yhdisteitä koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluoratuista kasvihuonekaasuista, jäljempänä F-kaasuasetus. Sillä toteutetaan pöytäkirjan muutoksen velvoitteet ja se on osin Montrealin pöytäkirjaa tiukempi. Lisää tietoa F-kaasujen sääntelystä löytyy sivuilta (linkki) ja (linkki).
Maapallon lämpötilan nousun hillitseminen edellyttää kansainvälisiä toimia. Montrealin pöytäkirjan muutos on yksi merkittävä toimi matkalla kohti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen.
| teollisuusmaat | kehitysmaat (ryhmä 1) |
kehitysmaat (ryhmä 2**) |
|
|---|---|---|---|
| perustaso (vuodet ja lähtökohta) |
2011-2013 keskimääräinen HFC kulutus | 2020-2022 keskimääräinen HFC kulutus | 2024-2026 keskimääräinen HFC kulutus |
|
osuus otsonikerrosta |
15% perustasosta* | 65% perustasosta | 65% perustasosta |
| jäädytysvuosi | - | 2024: 100% perustasosta | 2028: 100% perustasosta |
| 1. askel | 2019: 90% | 2029: 90% | 2032: 90% |
| 2. askel | 2024: 60% | 2035: 70% | 2037: 80% |
| 3. askel | 2029: 30% | 2040: 50% | 2042: 70% |
| 4. askel | 2034: 20% | ||
| phase-down lopputaso | 2036 ja sen jälkeen: 15% | 2045 ja sen jälkeen: 20% | 2047 ja sen jälkeen: 15% |
*Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Tadzhikistan, Uzbekistan: HCFC:n osuus perustasossa 25%, ensimmäiset vähennysaskeleet 5% vähennys 2020 ja 35% vähennys 2025. **Ryhmä 2: Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain, Saudi-Arabia, Oman, Qatar, Intia, Iran, Irak, Pakistan.
Otsonikerroksen tulevaisuus
Otsonikerroksen palautumisen arvioidaan kestävän useita vuosikymmeniä, koska sitä tuhoavat aineet säilyvät pitkään ilmakehässä. Suurimpia uhkia otsonikerrokselle maailmanlaajuisesti ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja sen vaikutukset otsonikerrokselle, päästöt ilmakehään olemassa olevista laitteista ja varastoista ja otsonikerrosta tuhoavien aineiden laiton tuotanto ja käyttö.
Muualla verkossa
Lisätietoja
Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien asioiden yhteinen sähköpostiosoite Suomen ympäristökeskuksessa: ODS.F-kaasut@syke.fi.
Julkaisija