Rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot

Rauhoitettujen lajien luontaisesta esiintymisestä, elintavoista ja elinkierrosta sekä eri viljelykasvien erilaisista viljelyalueista johtuen lajien aiheuttamat vahingot eivät jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea. Lukumääräisesti ja euromääräisesti eniten vahinkoja aiheutuu itäisessä Suomessa Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten toimialueilla. Kalatalousvahingot painottuvat erityisesti Keski-Suomen alueelle.

Valtio korvaa rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja

Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) nojalla haitankärsijä voi hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista sekä pesintään perustuvaa laskennallista tukea maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamista vahingoista. Korvauksen maksamisen yleisenä edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin. ELY-keskukset korvaavat vahinkoja vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa ympäristöministeriölle osoitetun määrärahan puitteissa.

Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn

Vahinkoja tulee ensisijaisesti pyrkiä ennaltaehkäisemään. Sallitut vahinkojen ennaltaehkäisykeinot voivat vaihdella lajeittain ja alueittain. Esimerkiksi suojelualueilla ja alueiden läheisyydessä ennaltaehkäisykeinoja on voitu rajoittaa. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat muun muassa erilaiset passiiviset karkottimet, aktiivinen karkottaminen sekä niin sanottujen lintupeltojen perustaminen.

Niissä tapauksissa, joissa haittaa ei voi ehkäistä riittävän tehokkaasti, haitan kärsijä voi hakea lupaa poiketa rauhoitussäännöksistä Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Poikkeamislupa voidaan myöntää ainoastaan lintudirektiivin 9 artiklan mukaisin perustein. Poikkeamisperusteita ovat lähinnä viljelmille koituvan vakavan vahingon estäminen, lentoturvallisuuden turvaaminen sekä kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden takaaminen. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Jos esim. viljelmille koituvaa vakavaa haittaa voidaan torjua muutoin, esim. karkottamalla lintuja, sitä tulee käyttää. Rauhoitettujen lajien häirintään tarvitaan aina kuitenkin luonnonsuojelulain mukaisen lupa (ks. tarkemmat ohjeet linkki oikealla).

Myös rauhoittamattomat lajit, kuten linnuista varikset ja räkättirastaat, voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Rauhoittamattomien lajien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ei kuitenkaan korvata. Riistaeläinten (hirvi-, ja suurpetovahingot) aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa (105/2009). Rauhoittamattomien lajien poikkeusluvat kuuluvat Suomen riistakeskukselle.