Lehdesniityt
Lehdesniityllä tarkoitetaan aluetta, joka on perinteisen maankäytön muovaama harvapuustoinen niitty, jossa kasvaa iäkkäitä lehdespuita tai monirunkoisia vesottuja puita vähintään viisi kappaletta hehtaarilla, ja jonka eliölajisto koostuu niittyjen ja lehtojen lajeista.
Levinneisyys
Lehdesniityt ovat yksi maamme vähälukuisimmista perinnebiotoopeista. Nykyiset kohteet sijaitsevat lähes yksinomaan Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomen saaristossa, mutta lehdesniittyjä esiintyi aiemmin myös muualla saaristo- ja rannikkoalueilla. Lehdesniittyjä voitaneen löytää suojelualueiden ulkopuolelta vain muutamia pienialaisia kohteita.
Lehdesniityt sijaitsevat yleensä saaristossa merenrannan läheisyydessä. Ne on raivattu yleensä lehtoihin tai lehtomaisiin metsiin, joiden maaperä on kuivahko tai tuore.
Luontotyypin tunnistaminen
Lehdesniityt ovat perinteisen maatalouskäytön muovaamia harvapuustoisia niittyjä, joilta on korjattu heinän lisäksi lehtikerppuja. Lehdesniittyjen tuntomerkkeinä ovat iäkkäät lehdespuut tai monirunkoiset vesotut puut, joita tulee olla vähintään viisi kappaletta hehtaarilla. Lajiston monimuotoisuus on lehdesniityillä erityisen suurta, koska maaperä on ravinteinen ja luontotyypillä on sekä lehtipuustoisia osia että avoimia niittyaloja. Lehdesniittyjen lajisto koostuu pääasiassa niittyjen ja lehtojen lajeista.
Lehdesniittyjen perinteinen hoito käsittää kevätsiivouksen, heinänteon, lehdestyksen sekä jälkilaidunnuksen. Kevätsiivouksessa alueelta korjataan pudonneet oksat ja haravoidaan lehdet. Heinäkuussa niitetään ja lehdestetään, minkä jälkeen eläimet päästetään alueelle laiduntamaan.
Lehdesniittyjä on kahta päätyyppiä, jotka eroavat toisistaan puuston käsittelyn perusteella. Varsinaisilla lehdesniityillä puusto latvotaan 3–5 vuoden välein, jolloin puista tulee monihaaraisia. Vesaniityllä puusto kaadetaan muutaman kymmenen vuoden välein, jolloin kaadettujen puiden kantoihin syntyy vesoja ja puista tulee monirunkoisia. Hoidotta jääneet ja umpeenkasvaneet lehdesniityt voidaan tunnistaa lehdestettyjen tai vesottujen puiden perusteella, vaikka muut ominaispiirteet olisivat jo heikentyneet. Lehdestetyt puut ovat mutkaisia, monihaaraisia, matalia ja usein lahovikaisia, mutta toisaalta usein hyvin pitkäikäisiä. Niissä elää rikas hyönteis-, sieni- ja itiökasvilajisto.
Perinteisin tavoin hoidetuilla lehdesniityillä on monilajinen pensasto ja aluskasvillisuus, jonka lajistoon kuuluu vaateliaita ja uhanalaisia niittyjen lajeja sekä runsaasti kevätkukkijoita. Tyypillisiä lajeja ovat muun muassa kevätesikko, seljakämmekkä, ahokirkiruoho, valkolehdokki ja pystykiurunkannus. Varjoisemmilla paikoilla tavallisia lajeja ovat metsäkurjenpolvi ja lehtokielo.
Luontotyypin tilaa heikentävät ja parantavat toimet
Lehdesniityillä rakentaminen, maaperän muokkaaminen, lehdespuiden poistaminen ja metsittäminen ovat luontotyypin ominaispiirteitä heikentäviä toimia. Lehdesniityn ylläpito edellyttää hoitotoimia. Luonnonhoidollisia toimia tehdään ELY-keskuksen ohjauksen mukaan ja niihin voi saada tukea tai avustusta.
Lehdesniityn tilan parantaminen ja hyvän tilan ylläpito edellyttävät mahdollisesti umpeenkasvaneiden osien raivausta sekä perinteisen lehdesniityn hoitotavan noudattamista mahdollisimman tarkoin. Jos lehdesniittyjä hoidetaan ilman niittoa laidunnuksen avulla, ne muuttuvat hakamaiden kaltaisiksi. Nykyisin niitto voidaan tehdä myös koneellisesti.
Laajemmat tiedot luontotyypistä:
Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje, luonnos 15.5.2024 (ei saavutettava) (pdf, 49 Mt)