Hyppää pääsisältöön

Jalopuumetsiköt

Suojellut jalopuumetsiköt ovat syntyneet luontaisesti, ja niissä kasvaa vähintään 20 runkomaista jaloa lehtipuuta hehtaarilla. Runkopuun läpimitta on rinnankorkeudella yli seitsemän senttiä. Tammen vastaava läpimitta on vähintään 20 senttimetriä. Jalopuumetsikön alueen tulee olla yhtenäinen.
Kuva
Kuva jalopuulehdosta
Jalopuulehto Turussa. © Anne Raunio

Esiintyminen

Jalot lehtipuulajit kasvavat luonnonvaraisina eteläisessä Suomessa. Jalopuumetsiköt kasvavat usein rehevillä lehtoalueilla, mutta esimerkiksi tammea ja lehmusta kasvaa metsikköinä karummillakin mailla.

Jalopuumetsiköitä on Suomessa jäljellä noin tuhat hehtaaria. Merkittävä osa niistä sijaitsee suojelualueilla.

Eliöstö

Jalopuumetsiköiden eliöstö on hyvin monimuotoista ja Suomessa erikoislaatuista. Yksin jalopuutkin ovat harvinaisia eteläisiä lajeja. Rauhoitetut vuori- ja kynäjalava on luokiteltu vaarantuneiksi lajeiksi. Luonnontilaisen jalopuumetsikön puusto on monilajista ja monenikäistä: nuorista taimista vanhoihin lahoaviin puihin.

Jalopuumetsikön aluskasveina on usein lehtolajeja, kuten valkovuokko, keltavuokko, käenkaali, hammasjuuri, lehtosinijuuri, lehtokielo, kevätlinnunherne, imikkä ja lehto-orvokki. Oravisammal ja suikalesammal ovat esimerkkejä vanhojen jalopuiden sammalista.

Monet metsien uhanalaisista eliöistä Suomessa ovat ikääntyvien ja lahoavien jalojen lehtipuiden asukkeja. Jalopuumetsiköissä viihtyviä lintuja ovat muun muassa harvinainen harmaapäätikka sekä kultarinta ja mustapääkerttu.

Mitä saa tehdä

Jalopuumetsiköstä voi hakata lehtokasvillisuutta varjostavia kuusia ELY-keskuksen luvalla. Hakkuiden tulee  perustua alueen hoito- ja  käyttösuunnitelmaan tai muuhun ympäristökeskuksen hyväksymään  suunnitelmaan. Hakkuut pitää tehdä varovasti useimmiten ilman koneita, eikä jaloja lehtipuita saa hakata.

Jos kuuset valtaavat alueen, ne varjostavat lehtipuita ja vievät niiltä elintilan. Kuusen hapan karike vaikeuttaa jalojen lehtipuiden taimien kasvua ja haittaa muuta eliöstöä. Suuria kuusia poistettaessa täytyy kuitenkin varoa, jotta jalot lehtipuut eivät kuole valon äkilliseen lisääntymiseen.

Jokamies saa liikkua alueella, ja poimia luonnonmarjoja sekä rauhoittamattomia sieniä ja kukkia.

Mitä ei saa tehdä

Ojittaminen ei ole luvallista suojellussa jalopuumetsikössä. Ojittaminen muuttaa alueen vesitaloutta niin, että kasvupaikka voi muuttua sopimattomaksi jaloille lehtipuille ja muille kasvilajeille.

Jalojen lehtipuiden lahojenkaan runkojen hakkuut eivät ole luvallisia.

Suojellun luontotyypin alueelle ei saa rakentaa.

Kuva
Kuva lehdossa kukkivasta imikästä.
Imikkä on tyypillinen jalopuumetsikön aluskasvi. © Terhi Ryttäri

 

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)