Hyppää pääsisältöön

Ilmansuojelu

Puhdas ilma on olennainen osa ihmisten ja muiden eliöiden hyvinvointia. Ilmansuojelulla pyritään turvaamaan terveellinen ja viihtyisä elinympäristö ja säilyttämään luonnon toimintakyky.
Kuva
Sateenkaari merellä.
© Ympäristöministeriön kuvapankki / Jan Ekebom

Ilmansaasteilla on haitallisia vaikutuksia terveydelle, ekosysteemille ja rakennuksille

Ilmansaasteet ovat terveys- ja ympäristöhaitta. Hiukkasilla, raskasmetalleilla ja kaasumaisilla ilman epäpuhtauksilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Keuhkorakkuloihin asti tunkeutuvat pienhiukkaset yhdistetään muun muassa keuhkosairauksiin, ja monet PAH-aineet aiheuttavat syöpää. Lisäksi ilman epäpuhtaudet happamoittavat sekä vesistöjä että maaperää, rehevöittävät vesistöjä ja muodostavat haitallista alailmakehän otsonia. Ne myös aiheuttavat materiaalivahinkoja rakennetussa ympäristössä.

Terveys- ja ympäristöhaittojen takia ilmansaasteille on asetettu raja- ja ohjearvoja, joiden tarkoitus on ohjata viranomaisten ja toiminnanharjoittajien toimintaa päästöjen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.

Päästöt ovat vähentyneet – haittoja on edelleen

Määrätietoisten ilmansuojelutoimien ansiosta ilman epäpuhtauksien päästöt ja happamoittava laskeuma ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. Katupölyn ja typpidioksidin määrissä on tapahtunut maltillista laskua, mutta kaukokulkeutuvan otsonin määrät eivät ole laskeneet. Vaikka päästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaadun raja-arvot eivät Suomessa ylity, huonolle ilmanlaadulle altistutaan edelleen. Erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteet, puun pienpoltto ja katupöly, ovat tähän syyllisiä. Lisäksi väestön kasvu, ikääntyminen ja kaupungistuminen lisäävät altistuvien määrää. Myös maatalouden ammoniakkipäästöjä on tarpeen vähentää edelleen.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäisyä tehostetaan kansallisella ilmansuojeluohjelmalla. Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen ilmansuojeluohjelman maaliskuussa 2019 ja ohjelman päivityksen maaliskuussa 2023. Ohjelma sisältää EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284)  päästövähennysvelvoitteiden noudattamiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseen tähtääviä toimia. Ahvenanmaan päästöt ovat mukana kansallisessa ohjelmassa, mutta Ahvenanmaa päättää itsenäisesti päästöjen vähentämistoimistaan.

Kansainvälinen yhteistyö ja EU-asiat

Kaasumaiset ja hiukkasmaiset ilmansaasteet voivat levitä lähialueille ja jopa toiselle puolelle maapalloa. Ilmansuojelun tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin Suomen kansallisten toimien lisäksi kansainvälistä yhteistyötä, sillä merkittävä osa pienhiukkaskuormituksesta sekä ilman kautta tulevasta happamoittavasta ja rehevöittävästä kuormituksesta tulee Suomeen kaukokulkeutumana.

Tärkein ilmansuojelua koskeva sopimus on YK:n kaukokulkeutumissopimus maasta toiseen kulkeutuvien ilman epäpuhtauksien hallitsemiseksi ja sopimusta tarkentavat pöytäkirjat.
Kansainvälisten sopimusten lisäksi altistumista ilmansaasteille pyritään Euroopan Unionin alueella vähentämään sekä EU:n lainsäädännöllä (EU-direktiiveillä ja -asetuksilla) että kansallisin keinoin.

Julkaisija

Ympäristöministeriö