Hyppää pääsisältöön

Lintudirektiivi

Lintudirektiivi koskee kaikkien luonnonvaraisena elävien lintulajien suojelua EU:ssa. Sen tavoitteena on lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu, lajien hoitaminen ja sääntely. Lintudirektiivi antaa myös säännökset lajien hyödyntämisestä.
Kuva
Harmaapäätikka oksalla.
Harmaapäätikka kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. © Aki Aintila

Lintudirektiivin suojelu kattaa linnut, niiden munat, pesät sekä elinympäristöt. Suomessa on 254 direktiivin tarkoittamaa luonnonvaraisesti esiintyvää lintulajia (vuoden 2018 tilanne).

Lintudirektiivin liitteet

Lintudirektiivin liitteissä tarkennetaan lajikohtaisesti minkälaisia keinoja ja sääntelyä jäsenmailta edellytetään. Kansallisesti sääntely voi olla direktiiviä tiukempaa.

  • Lintudirektiivin I-liite: yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura 2000 -alueverkosto). Vastaava velvoite koskee säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja erityisesti kosteikkojen osalta. Liitteen I lajeja ja niitä vastaavia muuttolintuja on Suomessa yhteensä 119 lajia eli niiden elinympäristöjen suojelemiseksi on perustettu Natura 2000 -alueita.
  • Lintudirektiivin II/1-liite: lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella. Liitteeseen kuuluu 24 lajia, joista 21 esiintyy Suomessa.
  • Lintudirektiivin II/2-liite: lajit, joiden metsästämisen lintudirektiivi sallii tietyissä jäsenmaissa sen mukaan kun direktiivissä on tätä koskeva merkintä.  Suomessa näistä esiintyy 18 lajia.
  • Lintudirektiivin III/1-liite: lajit, joiden kauppaaminen ei ole kiellettyä jos kaupattavat yksilöt on hankittu laillisella tavalla.  Liitteessä on seitsemän lajia, joista 4 esiintyy Suomessa.
  • Lintudirektiivin III/2-liite: lajit, joiden kauppaamiskiellosta voidaan myöntää poikkeuksia. Liitteessä on 19 lajia, joista Suomessa esiintyy 18.
  • Lintudirektiivin IV-liite: kielletyt pyyntimenetelmät ja apuvälineet
  • Lintudirektiivin V- liite: asioita, joihin on tutkimuksessa ja suojelussa kiinnitettävä erityistä huomiota.

Lintudirektiivin liitteiden lajilistoja voi tarkastella lajitietokeskuksen palvelussa:

Lintudirektiivin lajiraportit

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin Suomessa luonnonvaraisesti pesivien sekä tärkeimpien muuttavien ja talvehtivien lintupopulaatioiden tilasta. Arviointi vuosilta 2013–2018 tehtiin vuonna 2019.

Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot populaatiokoosta ja sen lyhyt- ja pitkäaikaisista muutoksista, levinneisyysalueesta ja sen muutoksesta sekä mahdollisista suojelusuunnitelmista ja populaatioon kohdistuvista paineista ja uhista. Niin sanotuilta Natura-lajeilta raportoitiin lisäksi populaatiokoko lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon valituilta alueilta, sekä näitä lajeja uhkaavat tekijät ja niiden hyväksi toteutetut suojelutoimet.

Lintudirektiivin 2019 raportointi

Lintudirektiivin (2009/147/EC) artiklan 12 mukainen raportointi 2019

Lintudirektiivin raportointi 2019 – kaikkien jäsenmaiden raportoimat tiedot ja yhteenveto raportoiduista tiedoista

Lintudirektiivin raportointi 2019 – komission koostamat yhteenvedot jäsenmaittain

Lintutyöryhmä tuotti raportin tiedot

Suomen osalta raportin lintudirektiivin toimeenpanosta laati lintutyöryhmä, joka on yksi ympäristöministeriön kutsumista eliötyöryhmistä. Ympäristöministeriö johti raportointityötä jota Suomen ympäristökeskus koordinoi. Lintutyöryhmässä aineistojen kokoamisesta, tuottamisesta ja arvioinnista vastasivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus Luke, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, BirdLife Suomi ja Suomen ympäristökeskus Syke.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)