Hyppää pääsisältöön

Uhanalaiset lajit lainsäädännössä

Nimitystä uhanalainen laji käytetään kahdessa eri merkityksessä. Ensinnäkin sillä tarkoitetaan kansainvälisin kriteerein tehdyssä uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Luokittelu on taustatietoa, jonka pohjalta on muun muassa mahdollista päättää lajin suojelemiseksi tarvittavista jatkotoimista. Lakisääteisiin jatkotoimiin voi kuulua uhanalaiseksi luokitellun lajin säätäminen myös luonnonsuojelulain mukaan uhanalaiseksi.

Uhanalaiset lajit luonnonsuojelulaissa

Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Luettelo uhanalaisista lajeista on koottu luonnonsuojeluasetuksen liitteeseen 4. Liite on päivitetty vuonna 2019 julkaistun uhanalaisuusarvioinnin tulosten pohjalta kuitenkin niin, että sinne ei ole otettu niitä uhanalaisia lajeja, joihin sovelletaan metsästys- tai kalastuslakia, eikä lajeja, jotka esiintyvät vain Ahvenanmaalla. Luonnonsuojeluasetuksen mukaan uhanalaisia lajeja on  2 124.

Erityisesti suojeltavat lajit

Sellainen lain mukaan uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen, voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto tulee voimaan, kun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö -keskus on rajannut esiintymispaikan ja tiedottanut siitä maanomistajalle. Ympäristöministeriön on tarvittaessa laadittava suojeluohjelma erityisesti suojeltavan lajin kannan tai kantojen elvyttämiseksi. Tuoreimmat suojeluohjelmat on laadittu saimaannorpalle ja jokihelmisimpukalle. Luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisista lajeista 680 on myös erityisesti suojeltavia.
 

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)