Kiireellisesti suojeltavat lajit
Alueelliset neuvottelut suojelutoimista
Ympäristöhallinnon lajisuojelutyön tehostamiseksi pidettävät alueelliset suunnittelukokoukset eli priorisointineuvottelut käynnistettiin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen loppuvuonna 2020. Neuvottelujen pohjana toimiva kiireellisesti suojeltavien lajien lista päivitettiin alkuvuodesta 2020. Neuvotteluja veti Suomen ympäristökeskus (Syke) ja niihin osallistuivat kyseisen ELY-keskuksen, Metsähallituksen luontopalveluiden, Syken edustajien sekä lajiryhmän asiantuntijoiden lisäksi tarpeen mukaan myös muita alueellisia toimijoita. Neuvottelut olivat osa uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa.
ELY-keskuksittain käydyissä suunnittelukokouksissa sovittiin luettelossa olevien lajien varsinaisista turvaamistoimista laji- ja paikkakohtaisesti sekä kuka niistä vastaa. Turvaamistoimet ovat yleensä elinympäristöjen ennallistamista tai kunnostusta, suojelun tehostamista, luonnonvarojen käytön käytänteiden muuttamista jne. Samalla tarkasteltiin myös kiireellisesti suojeltavien lajien ulkopuolelle jäävien luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavien lajien rajauspäätösten tarpeellisuus ja kiireellisyys sekä EU:n luontodirektiivin lajien toimitarpeet ennen seuraavaa EU:lle tehtävää raportointia vuonna 2025. Neuvotteluista ja sovituista toimista laaditaan yhteenveto.
Kiireellisesti suojeltavat lajit
Kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi valittiin vuonna 2020 tehdyn päivityksen myötä yhteensä 574 lajia, mikä on 21,5 % uhanalaisiksi vuonna 2019 arvioiduista lajeista. Kasveja on 124, sieniä ja jäkäliä 204, selkärankaisia eläimiä 16 ja selkärangattomia 230 lajia.
Elinympäristöittäin tarkasteltuna lajeja on kaikista pääelinympäristöluokista. Lukumääräisesti vähiten on ensisijaisesti soilla ja vesissä eläviä lajeja, eniten on kulttuuriympäristöjen lajeja. Viimeksi mainituista 60 % on ns. perinneympäristöjen lajeja (87 lajia 147:stä), loput muista ihmisvaikutteisista ympäristöistä. Kun kiireellisesti suojeltavien lajien määrät suhteutetaan kyseisten elinympäristöjen uhanalaisten lajien määrin, selkeästi suurin osuus on kallioiden ja kivikoiden lajeissa (42,5 %). Pienin kiireellisesti suojeltavien osuus uhanalaisista on metsälajeissa (15,2) ja tunturipaljakoilla (16,2). Muiden elinympäristöjen osuus on lähellä 20 %:a eli kiireellisesti suojeltavien keskimääräistä osuutta uhanalaisista.
Laadukkaat esiintymistiedot tarpeen
Kiireellisesti suojeltavista lajeista voivat olla mukana alueellisissa neuvotteluissa ne lajit, joista on riittävän kattavat ja tarkat paikkatietoaineistot käytettävissä. Neuvottelut pohjautuivat Metsähallituksen ylläpitämästä ja ympäristöhallinnossa käytössä olevasta LajiGIS -tietojärjestelmästä kootuista tiedoista, joita täydennettiin tarvittaessa Lajitietokeskuksen Laji.fi-sivuston kautta saaduilla, eri tietolähteistä peräisin olevilla tiedoilla. Uhanalaisten lajien tarkat ja ajantasaiset esiintymistiedot ovat edellytys priorisointineuvotteluille ja sovittujen toimien toteutukselle sekä toimien seurannalle. Tämän vuoksi tavoitteena on jatkuvasti lisätä ja parantaa ympäristöhallinnon lajitietokannan sisältöä ja laatua.
Ensimmäinen neuvottelukierros päättyi vuonna 2017
Ensimmäinen neuvottelukierros kiireellisesti suojeltavista lajeista käytiin vuosina 2012-2017 kaikkien ELY-keskusten toimialueilla osana lajisuojelun toimintaohjelman toteutusta. Niissä sovittiin esiintymispaikoilla tarvittavien suojelu-, hoito- ja ennallistamistoimien lisäksi, tiedon lisäämiseksi tarvittavista toimista sekä tarpeista ottaa lajit huomioon alueiden käytössä. Tarvittavia toimia käynnistettiin neuvottelujen kuluessa ja niitä toteutetaan joidenkin lajien osalta edelleen. Neuvotteluissa tarkastellusta lajistosta ja sovituista toimista on laadittu yhteenveto, jossa on alustavia tietoja myös toteutetuista turvaamistoimista alueittain.