Miksi luontotyyppejä seurataan?

Luontotyypit antavat ihmisen ohella myös muille lajeille niiden tarvitseman elinympäristön: esimerkiksi eläimille ne antavat ravintoa, suojaa sekä lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. Lajiston seurannoilla on tärkeä merkitys luontotyyppien tilan seurannassa. Ja toisinpäin: luontotyyppien rakennepiirteiden seuranta voi antaa vihjeitä siitä, miten lajeilla menee.  Luontotyyppien seuranta on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Tavoitteena on saada tietoa luontotyyppien levinneisyysalueen, kokonaispinta-alan, esiintymien koon ja sijainnin kehityksestä sekä luontotyyppien rakenteen, toiminnan ja lajiston muutoksista.

Miten seurantaa tehdään?

Luontotyyppien seurannassa keskeistä on paitsi luontotyyppiesiintymien pinta-alojen ja sijaintien tarkkailu, myös esiintymien laadusta kertovien piirteiden seuranta. Nämä piirteet liittyvät esimerkiksi pinnanmuotoihin, maaperään, vesiolosuhteisiin, pienilmastoon, kasvillisuuden rakenteeseen, kasvi-, eläin- ja sienilajistoon sekä erilaisiin ihmisen aiheuttamiin häiriöihin.

Luontotyyppien tilaa voidaan seurata joko maastossa tapahtuvalla inventoinnilla tai kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuen. Nykyaikainen seuranta yhdistää näitä molempia niin, että maastohavainnoin varmistetaan kaukokartoituksella tehtyä tulkintaa. Koneälyä voidaan havaintopisteiden avulla opettaa tekemään satelliittikuvista tai muista aineistoista tulkintaa esimerkiksi puulajiston tai kosteustasapainon muutoksista jopa koko Suomen laajuisesti. 

Maastohavainnointi on kuitenkin säilyttänyt asemansa keskeisenä seurantatapana, jota ei voida kokonaan korvata uusilla teknologioilla. Maastossa voidaan myös hyödyntää uutta teknologiaa, kuten eDNA-menetelmiä, jotka kertovat alueen eliölajistosta ympäristön DNA-jäämien avulla.

Suomessa luontotyyppejä on seurattu pääasiassa seurantaohjelmissa, jotka on perustettu alun perin luonnonvarojen ja ympäristön tilan havainnointiin.

Tietoa tärkeimmistä seurantaohjelmista löytyy alla olevista linkeistä
 

Hankkeisiin ja toimenpiteisiin liittyvä luontotyyppien seuranta

Ympäristöluvissa voidaan edellyttää luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten seurantaa. Tällöin seurataan luontotyypin rakennepiirteitä, toimintaa sekä lajistoa. Seurantaa saatetaan kohdistaa erityisesti niihin piirteisiin, joihin hankkeella arvioidaan ennalta olevan vaikutuksia: esimerkiksi hankkeen vaikuttaessa pohjaveden tasoihin on tärkeää seurata vesitalouden muutoksia ja vaikutuksia kasvillisuuteen ja puustoon erityisesti näille muutoksille herkissä kohteissa, kuten suotyypeissä, lähteiköissä, puroissa ja lehdoissa.

Kuva

Luontotyyppien seurannan suunnittelu yksittäisissä hankkeissa tulee aina antaa pätevien asiantuntijoiden tehtäväksi. Seurantatarpeet voivat olla hyvin tapauskohtaiset, eikä yleisiä oppaita luontotyyppien seurantaan tällaisissa tapauksissa ole olemassa. Avuksi voivat olla kuitenkin esimerkiksi ennallistamisen seurannan oppaat.

Apua hankkeiden vaikutusten arviointiin saa myös luontoselvitysten ja luontovaikutusten arvioinnin oppaasta. Kun vaikutukset on huolellisesti arvioitu, niiden seurannan suunnittelu on helpompaa.
 

Ennallistamisen ja hoidon seuranta

Seurantaa tehdään paikallisesti myös luontotyyppikohteiden ennallistamisen ja hoidon yhteydessä, jotta tiedetään, kuinka hyvin tavoitteisiin päästiin. 

Luontotyyppejä varten on laadittu ennallistamisen ja hoidon seurannan ohjeita
 

Luontotyyppien seurantaa kehitetään voimakkaasti

Luontotyyppien seurantaa on kehitetty ja kehitetään parhaillaan eri hankkeissa. Vuonna 2008 laadittiin seurantaehdotus EU:n luontodirektiivin luontotyypeille ja lajeille. Syken vetämässä vuonna 2021 käynnistyneessä LUSEK-hankkeessa puolestaan laaditaan kokonaisvaltaista seurantaehdotusta, joka kattaa sekä luontodirektiivi- että muut luontotyypit.

Meriluontotyyppien seurantaa kehitetään tällä hetkellä etenkin Biodiversea LIFE IP -hankkeessa (2021–2029), joka on Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Seurantojen kehitystä hankkeessa vetää Syke ja yhteishankkeen kokonaisuutta koordinoi Metsähallitus.

Seuranta tuottaa tietoa myös EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta kertoviin mittareihin. Näiden ekosysteemien tilasta kertovien mittareiden suunnittelu on vuonna 2022 käynnissä luontotyyppiryhmittäin.

Lisäksi ennallistamisen ja hoidon seurantaa kehitetään laajassa Helmi-elinympäristöohjelmassa (2021-2030), jotta kohteilla tehtyjen ennallistamis- ja hoitotoimien vaikutuksesta saadaan tietoa.