Ekologisella kompensaatiolla hyvitetään ihmisen toiminnan aiheuttamia luontoheikennyksiä
Ekologinen kompensaatio tuo pilaaja maksaa -periaatteen luonnonvarojen käyttöön: luontoa heikentävä taho hyvittää aiheuttamansa heikennyksen. Toiminnan tavoitteena on tukea luontokadon pysäyttämistä ja ohjata kohti ekologisesti kestävää luonnonvarojen käyttöä.
Ekologinen kompensaatio täydentää olemassa olevaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa. On muistettava, että on ensisijaisesti vältettävä aiheuttamasta luonnolle haittaa. Ekologista kompensaatiota tulisi käyttää silloin, kun luonnolle aiheutettavia haittoja ei voida kokonaan estää tai lieventää.
Luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia voi tehdä monella tavalla. Ekologinen kompensaatio eroaa muista luonnon hyväksi tehtävistä toimenpiteistä erityisesti siinä, että kompensaatiossa tulee aina arvioida sekä menetetyn että hyvittävillä toimenpiteillä tuotettavan luonnonarvon määrä. Hyvityksen tulee vastata sekä määrän että laadun kannalta luonnolle aiheutettua heikennystä.
Ekologiseen kompensaatioon liittyviä käsitteitä
Luontoheikennys on ihmistoiminnasta aiheutuva luonnon monimuotoisuuden väheneminen, joka kompensoimalla on tarkoitus hyvittää. Heikennyksestä käytetään myös rinnakkaista termiä haitta. Haitalla tarkoitetaan kaikenlaista elinympäristön tilan heikentämistä, vaurioittamista tai tuhoamista ihmisen toiminnan seurauksena.
Luontohyvitys tarkoittaa elinympäristön tilan parantamista ennallistamis- tai luonnonhoitotoimilla (hyvittävät toimenpiteet) tai tulevaa heikennystä välttämällä (suojeluhyvitys). Luontohyvityksellä kompensoidaan toisaalla elinympäristöille aiheutettu haitta.
Lisäisyys tarkoittaa sitä, että hyvitys tuottaa elinympäristön tilan parannuksia, jotka eivät olisi toteutuneet ilman kompensaatiotoimenpidettä. Jos luonnon monimuotoisuutta lisäävät toimenpiteet tehdään muuhun velvoitteiseen liittyen, niitä ei lasketa kompensaatiohyvitykseen mukaan.
Pysyvyys. Jos luontoheikennys on pysyvä, on myös hyvitysten oltava pysyviä.
Lievennyshierarkia tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutettavaa heikennystä tulee ensisijaisesti välttää ja lieventää.
Kokonaisheikentymättömyys, No Net Loss on ekologisten kompensaatioiden yhteydessä yleisesti käytetty periaate, jonka mukaan kompensaatioiden tavoitteena on saavuttaa luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyys. Tavoite tarkoittaa, että kaikki luonnon monimuotoisuudelle aiheutetut haitat hyvitetään.
Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio lainsäädännössä
Uusi luonnonsuojelulaki sisältää linjaukset vapaaehtoisen ekologisen kompensaation toteuttamiseen. Laki astui voimaan 1.6.2023. Luonnonsuojelulain Luvussa 11 määritellään muun muassa seuraavat asiat:
- kompensaatiolla tavoitellaan täysimääräistä hyvitystä, eli luontohyötyjen on oltava vähintään yhtä suuret kuin luontoheikennys,
- hyvittävät toimenpiteet, suojeluhyvitys sekä alueellinen ja ajallinen joustavuus hyvitysten toteutuksessa,
- luonnonarvojen tuottamiseen tähtäävän hyvityssuunnitelman minimivaatimukset,
- miten ELY-keskukselta voi hakea päätöstä hyvityksen korvaavuudesta, eli kompensaatiosuunnitelmasta ja
- kustannusvastuu.
Lue lisää:
Ohjeita kompensaatiota suunnitteleville kunnille ja yrityksille
Ekologinen kompensaatio perustuu vapaaehtoisuuteen. Luontoheikennyksen aiheuttajan on tehtävä päätös siitä, että kompensaatio halutaan tehdä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hanketta kompensaatioiden suunnittelu aloitetaan, sitä parempi mahdollisuus on onnistua.
Viime vuosina Suomessa on tehty paljon selvitystyötä, tutkimusta ja kokeiluja ekologisen kompensaation käytännön toteutuksesta. Kompensaation pilotointia on tehty erityisesti kuntien kanssa. Kertyneet opit ja havainnot auttavat tekemään jatkossa kompensaatioita sujuvammin.
Oppeja kompensaation kokeiluhankkeista Suomessa
- Mitä paremmin vältetään ja lievennetään luonnolle aiheutuvia haittoja, sitä vähemmän jää kompensoitavaa. Esimerkiksi rakentamisen eri toteutusvaihtoehtojen luontovaikutukset on tärkeää selvittää suunnittelun varhaisessa vaiheessa.
- Ekologisen kompensaation toteuttaminen tuo lisäkustannuksia. Ennakointi ja hyvä suunnittelu voivat kuitenkin pienentää kustannuksia.
- Sopivia hyvityskohteita voi olla vaikea löytää. Hyvitysten tuottaminen etukäteen auttaa tässä.
- Viestintä on tärkeä osa kompensaation toteutusta ja voi parantaa sekä rakentamisen että kompensaation yleistä hyväksyttävyyttä.
Näin pääset alkuun ekologisessa kompensaatiossa
Kompensaatiossa täytyy tunnistaa oman toiminnan luontovaikutukset. Vapaaehtoisessa kompensaatiossa haitan aiheuttajan on määriteltävä mitä kompensoidaan ja tehtävä tai teetettävä arvio siitä, kuinka paljon luontoheikennystä aiheutetaan ja löydettävä sopiva hyvityskohde.
Lahden kaupungin ekologinen kompensaatio
Suomen kunnissa on tehty ekologisen kompensaation kokeiluja. Ensimmäisten joukossa Lahden kaupunki pilotoi ekologista kompensaatiota yhteistyössä Habitaattipankki-tutkimuskonsortion ja EKOTEKO-hankkeen tutkijoiden kanssa.
Lahden kompensaation pilotoinnissa Kytölän kaupunginosaan rakennettavan pientaloalueen alle jääville luontoarvoille etsittiin sopivaa hyvityskohdetta. Yhteistyössä kaupungin ja tutkijoiden kanssa mietittiin luonnon ja toisaalta kaupungin toimintaympäristön näkökulmasta mahdollisia hyvityskohteita. Keskustelujen ja selvitysten kautta tunnistettiin myös kompensaation toteutuksen vaikeita kohtia.
Kaupunki päätyi esittämään hyvitysalueeksi Nastolassa sijaitsevan Alvojärven metsäalueen. Pilotoinnin aikana tehdyn suunnitelman mukaan Alvojärven rantametsä säilytetään ja alue liitetään osaksi Lahden kaupungin valmisteilla olevaa luonnonsuojeluohjelmaa.
- Yhteenveto Lahden kompensaatiopilotoinnin opeista on julkaistu Alue ja Ympäristö -lehdessä (Varumo ym. 2023)
- Esite: Ekologinen kompensaatio pilottihanke: Lahden kaupunki (pdf)
Katso video ekologisesta kompensaatiosta
Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Minna Pekkonen kertovat ekologisen kompensaation perusteista.
Lisää aiheesta
Poimintoja kompensaatioon liittyvästä kirjallisuudesta
- Primmer, E., Similä, J., Salokannel, V. & Raitanen, E. 2017: Habitaattipankkiin liittyvä sääntely ja toimintamalli. Selvitys ympäristöministeriölle 27.2.2017. https://blogs.helsinki.fi/habitaattipankki/files/2018/05/Primmer-et-al.-2017.pdf
- Moilanen, A. & Kotiaho, J.S. 2017: Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 5/2017. 58 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4754-8
- Kostamo, K., Pekkonen, M., Ahlroth, P., Heikkinen, R., ym. 2018: Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2018 http://hdl.handle.net/10138/246849
- Raunio, A., Anttila, S., Pekkonen, M., & Ojala, O. 2018: Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa. Suomen ympäristö 4/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4815-6
- Suvantola, L., Halonen, L., Leino, L., Miettinen, E. & Ahvensalmi, A. 2018: Ekologisen kompensaation ohjauskeinojen kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 76/2018. 176 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-630-0
- Pekkonen, M., Koljonen, S., Raunio, A., Kostamo, K. & Soimakallio, S. 2019: Ekologiset kompensaatiot kannattaa ottaa käyttöön. SYKE policy brief, 20.11.2019. http://hdl.handle.net/10138/307027
- Pekkonen, M., Ryttäri, T., Belinskij, A., Koljonen, S., Mykrä, H., Kostamo, K., & Ahlroth, P. 2020: Tietotaso ja kokemukset ekologisesta kompensaatiosta Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:20. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-244-0
- Kujala, H., Halme, P., Pekkonen, M., Ryttäri, T., Raunio, A., Kullberg, P., Koljonen, S., Kostamo, K., Keränen, I. 2021: Heikennyksen ja hyvityksen arviointi ekologisessa kompensaatiossa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2021. http://hdl.handle.net/10138/334544
- Moilanen, A. & Kotiaho, J. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio AA Sakatti Mining Oy:n mahdolliselle Sakatin kaivokselle. Liite ympäristövaikutusten arviointiin. Linkki löytyy YM:n hankesivulta (Liite 18): https://www.ymparisto.fi/fi-fi/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Sakatin_monimetalliesiintyman_kaivoshanke_Sodankyla
- Pappila, M., Leskinen, P., Vartiainen, J-P. 2022: Kunnan toteuttamat ekologiset kompensaatiot: kuka maksaa? Ympäristöjuridiikka 3–4/2022 s. 6–33. https://www.edilex.fi/ymparistojuridiikka/1000910002
- Hohti, J., Nieminen, E., Jalkanen, J., Oinonen, I., Huttunen, S., Pappila, M., Halme, P., Salokannel, V., Pietilä, K., Kujala, H. 2022: Kunnat hidastamaan luontokatoa – Suosituksia luontohaittojen välttämiseksi, lieventämiseksi ja kompensoimiseksi kuntien maankäytössä. Wisdom Letters 1/2022. JYU School of Resource Wisdom http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210034766
- Varumo, L., Kangas, J., Kotilainen, J., Kullberg, P., Ojala, E., Pekkonen, M., Suokas, S., & Ollikainen, M. 2023: Oppeja Suomen ensimmäisestä kunnan ekologisesta kompensaatiosta Lahdessa. Alue Ja Ympäristö, 52(1), 128–137. https://doi.org/10.30663/ay.127325
- Ekologinen kompensaatio ympäristöministeriön sivustolla (ym.fi)
- Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio luonnonsuojelulaissa, Luku 11 (Finlex.fi)
- Kompensaatiorekisteri (ym.fi)
- Ekologisen kompensaation pilotointi -hanke (Syke.fi)
- Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaishe…
- Habitaattipankki-tutkimuskonsortio (Helsinki.fi)
Julkaisija