Suomen Natura 2000 -alueet

Ajankohtaista

Natura 2000 -verkoston ja sen tietojen täydentäminen

Valtioneuvosto päätti 5.12.2018 Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen ja ilmoituksen täydentämisestä ja Natura 2000 -alueiden tietojen tarkistuksista.

Valtioneuvosto päätti:

ehdottaa Euroopan unionin komissiolle seuraavien luontodirektiivin mukaisten Natura 2000 -alueiden laajentamista: Saaristomeren alue Kemiönsaaren kunnassa ja Paraisten kaupungissa, Tulliniemen linnustonsuojelualue Hangon kaupungissa sekä Södra Sandbäckin alue Kustavin kunnassa, ja

ilmoittaa Euroopan unionin komissiolle edellä mainitut laajennettavaksi ehdotetut alueet Tulliniemen linnustonsuojelualue ja Saaristomeri sekä uudet alueet Siuntionjoki Siuntion kunnassa ja Matalajärvi Espoon kaupungissa lintudirektiivin mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi; sekä

tarkistaa Suomen Natura 2000 -alueiden luonnontieteellisiä tietoja.

Tietojen tarkistamisessa on kysymys Natura 2000 -alueiden tietojen ajantasaistamisesta vastaamaan alueilta kertynyttä uutta tietoa ja niillä tapahtunutta kehitystä. Vastaavia tietojen päivittämistä koskevia päätöksiä tehdään myöhemmin säännöllisin välein.

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto.

Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700.

EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä.

Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle.

Suomen Natura-alueet

Suomessa Natura 2000 -verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Kaikkiaan alueita on 1865, joista 87 Ahvenenmaalla. Pohjoisin Lappi kuuluu alpiiniseen vyöhykkeeseen, muu Suomi boreaaliseen.

Luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita on Suomessa 1721. Ne kattavat noin 4,8 miljoonaa hehtaaria eli noin 12,4 % Suomen kokonaispinta-alasta. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on 468, ja niiden pinta-ala on 3,1 miljoonaa hehtaaria eli noin 8 % maan kokonaispinta-alasta. SAC- ja SPA-alueet ovat osittain päällekkäisiä.

SAC-alueet Manner-Suomen osalta on muodostettu 24.3.2015 annetulla ympäristöministeriön asetuksella, joka tuli voimaan 17.4.2015 (354/2015).

Valtioneuvosto on lisäksi 5.12.2018 päättänyt ehdottaa EU:n komissiolle luontodirektiivin mukaisten alueiden laajentamista kolmella alueella (FI0100006 Tulliniemen linnustonsuojelualue, FI0200090 Saaristomeri ja FI1400030 Södra Sandbäck). Laajennusten yhteispinta-ala on noin 113 500 hehtaaria. Niiden toteutumisen jälkeen Suomen Natura 2000 -verkoston yhteispinta-ala on noin 5,07 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 13 % Suomen kokonaispinta-alasta.

Alueiden rajaukset ovat saatavilla avoimista ympäristötietojärjestelmistä:

Lisätietoja

Heikki Korpelainen
lainsäädäntöneuvos
0295 250 135
etunimi.sukunimi@ym.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Natura 2000 -alueet Kainuussa

Natura 2000 -verkosto kattaa Kainuun ELY-keskuksen toimialueella kaikkiaan 161 Natura-aluetta ja yhteensä noin 156 387 hehtaaria, sisältäen sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita. (Vaalan Natura-alueet eivät ole luvuissa mukana, koska Vaala ei kuulu enää Kainuuseen). ELY-keskuksen Natura-verkostosta noin 95 % sisältyy kansalliseen suojelualueverkostoon jo perustettuina luonnonsuojelualueina tai luonnonsuojelualueiksi varattuina kohteina. Luonto- ja lintudirektiivin mukaisia Natura-verkoston suojelutavoitteita toteutetaan luonnonsuojelulain lisäksi myös muun lainsäädännön perusteella, mm. vesilain säännöksin.

Kainuun suojeluvastuun kannalta keskeisiä luontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät sekä aapasuot, joiden suojelu ehdotuksessa perustuu pääosin olemassa oleviin suojelualueisiin ja valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Vanhojen metsien parhaimmistoa ovat esimerkiksi Ulvinsalon luonnonpuisto ja Elimyssalon luonnonsuojelualue laajennuksineen, Kuhmosta Nurmekseen ulottuva Jonkerinsalon alue sekä Talaskankaan alue. Merkittäviä luonnonmetsien, soiden ja myös pienvesien kokonaisuuksia edustavat mm. Murhisalo, Riuskanselkonen, Juortanansalon alue ja Tulisuon - Varpusuon alue. Kainuun vaarajakson luontoa monipuolisimmillaan on Siikavaaran - Korpijoen seutu Puolangan ja Pudasjärven rajalla. Huomattavia suoluonnon suojelukohteita ovat mm. Iso Tilansuo - Housusuo (Puolanka, Utajärvi) ja Teerisuo - Lososuo (Kuhmo).

Kainuulaista järviluontoa ja pienvesiä on pyritty saamaan mukaan edustavasti. Lentua ja Hossa kuuluvat merkittävimpiin vesi- ja rantaluonnon kohteisiin. Lisäksi pienvesiä sisältyy mm. vanhojen metsien suojelukohteisiin. Luonnonsuojelualueita ja suojeluohjelmia on täydennetty pienillä mutta monimuotoisuuden kannalta merkittävillä lajistonsuojelukohteilla, joihin kuuluu reheviä soita, lähteikköjä ja lehtoja.

Niukasti edustettuja luontotyyppejä ovat harjut ja perinnebiotoopit sekä kallioiset luontotyypit. Joitakin lajistoltaan edustavia tai muutoin huomattavia kalliokohteita esitykseen kuitenkin on löytynyt. Reheviä lintuvesiä on Kainuussa vähän, ja siten myös verkostoon on saatu vain niukasti kriteerit täyttäviä lintuvesikohteita.

 

Lisätietoja

 

Natura_2000_Kainuu_ELY_yhdistetty.jpg

Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain
Julkaistu 2.9.2013 klo 14.54, päivitetty 12.4.2017 klo 10.56
Julkaistu 2.5.2013 klo 16.47, päivitetty 9.5.2019 klo 11.58