Natura 2000 -alueet turvaavat Euroopan luonnon monimuotoisuuden

Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Keski-Suomen maakunnassa sijaitsee yhteensä 144 Natura-kohteen alueita. Näistä yhdeksän kohdetta sijoittuu osin myös muiden ELY-keskusten alueelle. Natura-kohteiden kokonaispinta-ala on hieman päälle 100 000 hehtaaria, josta iso osa on vesialueita.

Suurin osa Naturaan kuuluvista maa-alueista sisältyy jo aiemmin perustettuihin kansallisiin suojeluohjelma-alueisiin tai kaavojen suojeluvarauksiin. Niin sanottuja vanhoja suojeluohjelma-alueita ovat harjujen-, soiden-, lintuvesien-, lehtojen-, rantojen- ja vanhojen metsien suojelualueet.

Natura 2000 -verkoston tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tämä ei lähtökohtaisesti estä ihmistoimintaa kyseisillä alueilla, mutta alueidenkäytön on sovitettava yhteen alueen suojelutavoitteiden kanssa. Natura 2000 -verkoston kohteet poikkeavat toisistaan muun muassa luontoarvojen ja suojelutavoitteiden suhteen. Useimmilla Natura-alueilla luontoarvojen säilyttäminen edellyttää ainakin osittain luonnonsuojelualueiden perustamista ja suojeluarvot turvaavien rauhoitusmääräysten laatimista. Osalla kohteista luontoarvot voidaan turvata muun muassa kaavoituksella tai muulla käyttöä ohjaavalla suunnittelulla. Natura-alueille laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa mm. pyritään yhteensovittamaan alueelle kohdistuvia erilaisia käyttömuotoja ja -paineita.

Keski-Suomen Natura 2000 -alueiden erityispiirteitä

Keski-Suomen ELY-keskuksen Natura 2000 -alueisiin kuuluu edustava otos keskisuomalaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Maakunnan aluetta leimaavat suuret järvialtaat ja järvien väliset virtavesijaksot. Myös Natura-verkostoon kuuluu useita laajoja järvi- ja virtavesikohteita, kuten Pihlajaveden reitti ja Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Keuruulla, Saarijärven reitti Saarijärvellä ja Karstulassa, Kivijärvi Kinnulassa, Kivijärvellä ja Kannonkoskella sekä Suonteen pohjois- ja eteläosa (kaksi erillistä kohdetta) Joutsassa.

Erityisesti maakunnan luoteis- ja pohjoisosassa sijaitsee laajoja suo- ja metsäalueita, joilla elää rauhallisia ja erämaisia alueita elinympäristöinään vaativia lajeja. Näiden alueiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi sellaiset Natura-alueet kuin Seläntauksen suot Pihtiputaalla ja Kinnulassa, Multarinmeri - Harjuntakanen – Riitasuo Pihtiputaalla, Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo – Hirvilampi Kyyjärvellä sekä Kulhanvuoren alue Saarijärvellä ja Multialla.

Jääkausi on muovannut keskeisesti Suomen luontoa muokkaamalla kallio- ja maaperää. Jääkauden jäljiltä harjuja löytyy Keski-Suomesta esimerkiksi sisä-Suomen reunamuodostumalta, jonka joitakin harjujaksoja on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Muuramen Muuramenharju - Innanlahden lehto Natura-kohteeseen kuuluva Muuramenharju on tyypillinen keskisuomalainen harju, joka on ollut metsätalouden piirissä ja jolla on merkitystä niin pohjavesilähteenä kuin virkistysalueena.

Erityisesti maakunnan eteläosassa, Päijänteen ympäristössä rehevät metsäympäristöt ja toisaalta jylhät kalliomaastot vaihtelevat pienipiirteisesti. Keski-Suomen sijainnista johtuen myös pohjoinen ja eteläinen lajisto kohtaa maakunnan alueella. Esimerkkejä tästä löytyy esimerkiksi Natura-verkostoon kuuluvalta Jyväskylän Vaarunvuorilta.

Suomessa on merkittävästi vesi- ja kosteikkolinnuille tärkeitä lintuvesi- ja suokohteita. Tärkeimmät näistä on liitetty Natura-verkostoon. Laajat Keski-Suomen suoalueet, kuten esimerkiksi Kyyjärven Peuralamminneva, tarjoavat pesimäpaikkoja myös levinneisyydeltään pohjoiseen painottuville lajeille. Natura-verkostoon kuuluvia reheviä lintujärviä ovat esimerkiksi Pyhäjärven lintuvesi Konneveden ja Äänekosken rajalla sekä Heinä-Suvanto – Hetejärvi Viitasaarella.

Katso myös:

• Luonnon monimuotoisuus - Keski-Suomi
• Helmi-ohjelma - Keski-Suomi