Maisemat

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Lisäksi alueisiin sisältyy muita maisematyyppejä, kuten saaristolaista ja saamelaista elämänmuotoa edustavia kohteita sekä historiallisesti merkittäviä maisemanähtävyyksiä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA) perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin.

• Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Maisemanhoitoalueet

Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan maaseutumaisemien luonto- ja kulttuuriarvoja sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Alueet perustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa.

• Maisemanhoitoalueet vaalivat maaseutumaisemien kulttuuri- ja luontoarvoja (ympäristöministeriö)

Perinnemaisemat

Ympäristöministeriö on kartoittanut perinteisten maankäyttötapojen muovaamia perinnemaisemia. Ne ovat usein tärkeitä myös ekologisesti, biotooppeina. Perinnebiotoopit ovat kulttuurivaikutteisia, pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, hakamaita, metsälaitumia ja nummia.

Perinnebiotoopit ovat ainutlaatuisia lajistollisia kokonaisuuksia, joiden katoaminen uhkaa viedä elinympäristön monilta eläin- ja kasvilajeilta. Perinnebiotooppien kokonaispinta-ala on pienentynyt jyrkästi maaseudun rakennemuutoksen ja tuotantomenetelmien uudistumisen myötä. Perinnebiotooppeja pyritään suojelemaan maisemanhoitohankkeilla ja perinteistä maatalousmaisemaa ylläpitävillä tukitoimilla.

• Perinnebiotooppien uhanalaisuus

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat muun muassa historialliset rakennukset, varhaisen teollisuuden ja liikenteen miljööt, puutarhakulttuurin muovaamat maisemat ja muinaisjäännökset. Rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi valmistui vuonna 2009, jolloin Museovirasto listasi yli 1 400 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia käytetiin apuna myös VAMA-alueiden inventoinnissa.

• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto)
• Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (rky.fi)

Kansalliset kaupunkipuistot

Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan perustaa kansallisia kaupunkipuistoja. Niissä arvokas kulttuuriympäristö ja kaupunkiluonto yhdistyvät kaupunkilaisten päivittäiseen ympäristöön ja virkistysalueisiin kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kansallisissa kaupunkipuistoissa on valtakunnallisesti merkittäviksi määriteltyjä kohteita, mutta myös arkisemmiksi miellettyjä alueita. Aloitteen kansallisten kaupunkipuistojen perustamisesta tekee kaupunki tai kunta ja perustamispäätöksen tekee ympäristöministeriö.

• Kansalliset kaupunkipuistot turvaavat kaupungin luonto- ja maisema-arvoja (ympäristöministeriö)
• Kansalliset kaupunkipuistot (kansallisetkaupunkipuistot.fi)

Kansallismaisemat

Vuonna 1992 ympäristöministeriö juhlisti Suomen 75-vuotista itsenäisyyttä nimeämällä 27 kansallismaisemaa. Kansallismaisemiksi valittiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä maisemakohteita, jotka kuvastavat monipuolisesti suomalaisen elinkeinomaiseman historiaa, alueellisia erityispiirteitä ja jotka ovat vaikuttaneet suomalaisen identiteetin ja maisemakäsityksen syntyyn.

• Kansallismaisemat

Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksella edistetään maisemien suojelua, hoitoa ja suunnittelua

Euroopan neuvoston maisemayleissopimus on yksinomaan maisemia koskeva kansainvälinen sopimus. Sen tavoitteena on maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun edistäminen. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2006.

Maisemayleissopimuksessa maisema ymmärretään kokonaisvaltaisesti. Sen mukaan “maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta”. Sopimus käsittää kaikki maisemat, niin maaseudun, kaupunkien, taajamien kuin niiden reuna-alueidenkin maisemat. Siihen kuuluvat myös vesialueiden maisemat sekä vedenalaiset maisemat.

Suomi osallistuu aktiivisesti Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen kansainväliseen yhteistyöhön. Osa yhteistyötä ovat muun muassa Maisemapäivän viettäminen vuosittain 20.10. sekä Euroopan neuvoston maisemapalkinnon tavoitteluun osallistuminen. Euroopan neuvoston maisemapalkinto on kansainvälinen tunnustus toimenpiteistä, jotka edistävät maisemansuojelua, -hoitoa tai -suunnittelua. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi. Palkinnon hakemista varten järjestetään Suomen paras maisemahanke -kilpailu, joka toimii maisemapalkinnon kotimaisena valintamenettelynä. 

Maisemayleissopimus edellyttää sopimuksessa mukana olevilta valtioilta maisemapolitiikan toimeenpanoa. Yhtenä toimeenpanon keinona sopimuksessa ovat toimivaltaisten viranomaisten laatimat yleiset periaatteet, strategiat ja ohjeet, jotka mahdollistavat erityiset maiseman suojelu-, hoito- ja suunnittelutoimenpiteet. Ympäristöministeriön tavoitteena on aloittaa valtakunnallisen maisemapoliittisen ohjelman valmistelu vuonna 2023.

• Maisemayleissopimus (finlex.fi)