Natura 2000 -alueet turvaavat Euroopan luonnon monimuotoisuuden

Pirkanmaalla on yli sata Natura-suojelualuetta

Natura 2000 -verkostoon kuuluu Pirkanmaalta yhteensä 131 kohdetta, joiden yhteispinta-ala on reilu 41 000 hehtaaria. Natura-alueista luontodirektiivin mukaisia erityisten suojelutoimien alueita (SAC-alue) on 113 kohdetta. Näistä 9 aluetta on samalla myös lintudirektiivin mukaisia erityissuojelualueita (SPA-alue). 27 kohdetta kuuluu Natura 2000 -verkostoon pelkästään lintudirektiivin mukaisina SPA-alueina. Pääosa lintudirektiivin mukaisista kohteista on arvokkaita lintuvesiä.

Pirkanmaan Natura-alueista 18 sijoittuu osin muiden ELY-keskusten alueelle (em. yhteispinta-alaan on laskettu vain Pirkanmaan alueelle sijoittuva osa Natura-alueista). Useamman ELY-keskuksen alueella sijaitsevat alueet:

• Haukkaneva ja Pirjatanneva (osittain Etelä-Pohjanmaan alueella)
• Häädetkeidas, Horjunkeidas, Hämeenkangas, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Puurijärvi-Isosuo (lintualueet), Punkalaitumen Isosuo, Telkunsuo (osittain Varsinais-Suomen alueella)
• Vanajaveden alue, Vanajaveden lintualueet, Uurtaanjärvi, Huhkainvuori, Kukkiajärvi ja Kurkisuo (osittain Hämeen alueella)
• Edessalo-Haukkasalo ja Isojärvi-Arvajanreitti (osittain Keski-Suomen alueella) 

Natura 2000 -alueiden luontoarvoja turvataan erilaisin keinoin 

Natura 2000 -verkoston tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tämä ei lähtökohtaisesti estä ihmistoimintaa Natura-alueilla, mutta alueiden käyttö on sovitettava yhteen kohteiden suojelutavoitteiden kanssa. Natura 2000 -verkoston kohteet poikkeavat toisistaan luontoarvojen ja suojelutavoitteiden suhteen. Useimmilla Natura-alueilla luontoarvojen säilyttäminen edellyttää luonnonsuojelualueiden perustamista ja suojeluarvot turvaavien rauhoitusmääräysten laatimista. Osalla kohteista luontoarvot voidaan turvata muun lainsäädännön, mm. vesi-, metsä-, ympäristönsuojelu-, maankäyttö- ja rakennus- tai maa-aineslakien keinoin, kaavoituksella, muulla käyttöä ohjaavalla suunnittelulla tai sopimuksin. Tarvittaessa Natura-alueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmia, joissa pyritään yhteensovittamaan alueen suojeluarvojen kanssa alueille kohdistuvia erilaisia käyttömuotoja ja -paineita. Alueiden tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi saatetaan tarvita luonnonhoito- tai ennallistamistoimia.

Pirkanmaan Natura 2000 -alueiden erityispiirteitä 

Suurin osa Pirkanmaan Natura-verkostoon kuuluvista alueista sisältyy jo aiemmin perustettuihin kansallisiin suojeluohjelma-alueisiin tai kaavojen suojeluvarauksiin. Niin sanottuja vanhoja suojeluohjelma-alueita ovat harjujen-, soiden-, lintuvesien-, lehtojen-, rantojen- sekä vanhojen metsien suojelualueet. Mukaan Natura-verkostoon on otettu myös suojeluohjelmiin kuulumattomia merkittäviä luontoarvokohteita eri puolilta Pirkanmaata.

Pirkanmaan suurimpia Natura 2000 -alueita ovat maakunnan pohjoisemmassa osassa sijaitsevat, mm. metsäluonnostaan tunnetut kansallispuistot Helvetinjärvi (5303 ha) ja Seitseminen (4521 ha) sekä itäosassa, osin Keski-Suomen puolella sijaitseva Isojärven kansallispuiston sisältävä Isojärvi-Arvajanreitin Natura 2000 -alue (4098 ha PIRELYn alueella). Maakunnan pohjoisimpiin osiin sijoittuu myös suuria suoalueita, kuten Häädetkeidas (1626 ha PIRELYn alueella), Haukkaneva (1366 ha PIRELYn alueella) sekä Siikaneva 1300 ha. 

Kirkasvetinen ja karu Kukkiajärvi (3703 ha PIRELYn alueella) on puolestaan laaja ja edustava vesiluontokohde maakunnan kaakkoisosassa. Sen vesikasvistoon kuuluu harvinaisuuksia, kuten ormio ainoalla maamme esiintymispaikallaan sekä raani, harvinainen kirkkaiden vesien kasvi. 

Eteläisellä Pirkanmaalla laaja ja monipuolinen luontotyyppien kokonaisuus on Urjalan Kaakkosuo-Kivijärven alue (655 ha). Alueella esiintyy soita, Kivijärvi humuspitoisena järvenä, laajoja lehtoja, luonnonmetsiä, perinneympäristöjä sekä harvinaisempia jalopuumetsiä sekä kalkkivaikutteisia luontotyyppejä. Toinen laaja ja monipuolinen eteläpirkanmaalainen kokonaisuus on Vanajaveden luontaisesti rehevän järvityypin lisäksi useita rantalehtoja, perinneympäristöjä sekä Rapolan harjualueen sisältävä Vanajaveden alue (1341 ha). Vanajaveden rannoilla on myös useita linnustollisesti arvokkaita alueita, kuten Uskilanlahti sekä Suolahti sekä Ritvalan Vähäjärvi ja Saarioisjärvi, jotka muodostavat Vanajaveden lintualueet-nimisen Natura 2000 -kohteen. Alueet ovat linnustolle tärkeitä pesimis-, levähtämis- ja ruokailualueita.

Valtakunnallisesti arvokkaista harjualueista Natura -verkostoon kuuluvat Ikaalisten ja Hämeenkyrön alueella sijaitseva Vatulanharju-Ulvaanharju (1089 ha) sekä "Mä oksalla ylimmällä" -laulun kotipaikkana tunnettu Keisarinharju-Vehoniemenharju Kangasalla. 

Keskisellä Pirkanmaalla virtaavat Ruonanjoki sekä Pinsiön-Matalusjoki ovat merkittäviä Natura-kohteita lajistonsa eli raakkujen vuoksi. Myös esimerkiksi lietetatar, lapinsirppisammal, hiuskoukkusammal ja korpihohtosammal ovat saaneet omat Natura 2000 -alueet turvakseen. 

Kangasalan Kirkkojärven alue kuuluu Natura -verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena kohteena. Kohteeseen kuuluvat järvet ovat reheviä ja kasvillisuudeltaan monipuolisia. Alueen linnusto on erittäin monipuolinen, etenkin muutonaikaiset yksilö- ja lajimäärät ovat hyvin korkeita. Järvien kokonaisuus on myös kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustoalue, yksi Suomen 49 Ramsar-alueesta. Toinen merkittävä pirkanmaalainen lintujärvi on matala ja rehevä, Lempäälän keskustan tuntumassa sijaitseva Ahtialanjärvi, jossa voi tavata muutonaikaan sisämaassa harvoin pysähtyviä kahlaajia. Muista arvokkaita lintuvesiä ovat mm.  Kuorsumaanjärvi ja Ekojärvi Sastamalassa sekä Sarkkilanjärvi Hämeenkyrössä.

Yksi aiempiin suojeluohjelmiin kuulumattomista alueista on Nokian Kaakkurijärvien alue, joka muodostuu useiden pienten järvien ja lampien kokonaisuudesta ja on erityisesti kaakkurin pesinnän kannalta merkittävä kohde Etelä-Suomessa. Kohde kuuluu Natura-verkostoon sekä luontotyyppiensä että linnustonsa perusteella. Lempäälän ja Kangasalan rajalla sijaitsevalla Salmuksen alueella on suo- ja pienvesiluonnon yhdistelmänä Pirkanmaan parhaimmistoa edustava kokonaisuus, ja myös merkittäviä lajistoarvoja omaava alue. 

Natura-verkostoon on otettu mukaan myös useita merkittäviä perinneympäristöjä eri puolilta Pirkanmaata. Sastamalassa sijaitseva Vehmaanniemi on yksi pirkanmaalaisista perinneympäristökokonaisuuksista, joka on perustettu luonnonsuojelualueeksi jo vuonna 1973. Perinneympäristöt vaativat säilyäkseen aktiivista hoitoa.