Natura-alueet - Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Natura 2000 -alueet
Ymparisto.fi-palvelusta löydät kuvaukset kaikista Suomen Natura-alueista. Karttapalvelusta näet kohteen tarkan sijainnin.
Etelä-Karjalan Natura 2000 -alueet (linkki hakutulokseen)
Kymenlaakson Natura 2000 -alueet (linkki hakutulokseen)
Natura 2000 -alueet Syken karttapalvelussa (syke.fi)
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Natura 2000 -alueisiin kuuluu hyvin monenlaisia kohteita. Mukaan verkostoon on otettu laajoja, elinympäristöiltään ja lajistoltaan monipuolisia kokonaisuuksia, mutta myös yhden lajin turvaksi tarvittavia alueita.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Natura-alueista luontodirektiivin mukaisia erityisten suojelutoimien alueita (SAC-alue) on 101 kohdetta. Näistä 4 aluetta on samalla myös lintudirektiivin mukaisia erityissuojelualueita (SPA-alue). 23 kohdetta kuuluu Natura 2000 -verkostoon pelkästään lintudirektiivin mukaisina SPA-alueina. Pääosa lintudirektiivin mukaisista kohteista on arvokkaita lintuvesiä.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Natura-alueista 9 sijoittuu osin muiden ELY-keskusten alueelle (em. yhteispinta-alaan on laskettu vain Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelle sijoittuva osa Natura-alueista).
Useamman ELY-keskuksen alueella sijaitsevat alueet:
- Kymijoki (osittain Uudenmaan alueella)
- Pyhäjärvi (osittain Päijät-Hämeen alueella)
- Ahvenkoskenlahti (osittain Uudenmaan alueella)
- Kuolimo (osittain Etelä-Savon alueella)
- Repovesi (osittain Etelä-Savon alueella)
- Teutjärven ja Suvijärven lintuvedet (osittain Uudenmaan alueella)
- Kuijärvi-Sonnanen (osittain Päijät-Hämeen alueella)
- Lietvesi (osittain Etelä-Savon alueella)
- Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (osittain Pohjois-Karjalan alueella)
Natura 2000 -alueiden luontoarvoja turvataan monin keinoin
Natura 2000 -verkoston tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tämä ei lähtökohtaisesti estä ihmistoimintaa Natura-alueilla, mutta alueiden käyttö on sovitettava yhteen kohteiden suojelutavoitteiden kanssa.
Natura 2000 -verkoston kohteet poikkeavat toisistaan luontoarvojen ja suojelutavoitteiden suhteen. Useimmilla Natura-alueilla luontoarvojen säilyttäminen edellyttää luonnonsuojelualueiden perustamista ja suojeluarvot turvaavien rauhoitusmääräysten laatimista. Osalla kohteista luontoarvot voidaan turvata muun lainsäädännön, mm. vesi-, metsä-, ympäristönsuojelu-, maankäyttö- ja rakennus- tai maa-aineslakien keinoin, kaavoituksella, muulla käyttöä ohjaavalla suunnittelulla tai sopimuksin.
Tarvittaessa Natura-alueille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmia, joissa pyritään yhteensovittamaan alueen suojeluarvojen kanssa alueille kohdistuvia erilaisia käyttömuotoja ja -paineita. Alueiden tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi saatetaan tarvita luonnonhoito- tai ennallistamistoimia.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Natura 2000 -alueiden erityispiirteitä
Suurin osa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan Natura-verkostoon kuuluvista alueista sisältyy jo aiemmin perustettuihin kansallisiin suojeluohjelma-alueisiin (harjujen-, soiden-, lintuvesien-, lehtojen-, rantojen- sekä vanhojen metsien suojeluohjelmat) tai kaavojen suojeluvarauksiin. Natura-verkostoon on otettu myös muutamia muita merkittäviä luontoarvokohteita.
Repovesi ja Valkmusa
Kymenlaakson suurimpia Natura 2000 -alueita ovat maakunnan pohjoisosassa sijaitseva jylhistä kallioistaan, vesistömaisemistaan ja metsäluonnostaan tunnettu kansallispuisto Repovesi (4081 ha, osittain Etelä-Savon puolella), alueen läpi etelästä pohjoiseen virtaava Kymijoki etäosan koskineen ja linnustollisesti arvokkaine suistoineen ja järvilaajentumineen (4250 ha, osittain Uudenmaan puolella) ja eteläosan monipuolinen suokansallispuisto Valkmusa (1710 ha) sekä merialueella itäisen Suomenlahden kansallispuiston sisältävä meri- ja saaristoluonnon kohde itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet (95628 ha), jonka pinta-alasta tosin valtaosa on vesialuetta.
Kuolimo ja Saimaan saaristoluonto
Etelä-Karjalassa pinta-alaltaan suurimpia Natura-alueita ovat karu- ja kirkasvetinen Kuolimo (8098 ha, osittain Etelä-Savon puolella), johon sisältyy myös metsä- kallio ja harjuluontoa, Saimaan saaristoluontoa edustavat Ilkonselkä (7417 ha) ja Lietvesi (19271 ha, pääosin Etelä-Savon puolella). Laaja karua vesiluontoa sekä metsäluontoa sisältävä kohde on myös aivan maakunnan koillisrajalla sijaitseva Pyhäjärven alueen luontokokonaisuus (20544 ha), josta valtaosa sijaitsee Pohjois-Karjalan alueella.
Selänpää ja Kyläniemi, valtakunnallisesti arvokkaita harjualueita
Valtakunnallisesti arvokkaista harjualueista Natura -verkostoon kuuluvat mm. Kymenlaakson pohjoisosassa sijaitseva Selänpään-, Hevosojan- ja Anttilankangas (760 ha) Kouvolassa ja Etelä-Karjalassa Taipalsaarella Saimaata halkova Kyläniemi (460 ha).
Arvokas virtavesi ja rantametsäkohde, Kymijoki
Kymenlaakson suurjoki Kymijoki on sekä luontotyypeiltään, että lajistoltaan monimuotoinen virtavesi- ja rantametsien kohde. Alueen suojelun perusteena olevaan lajistoon kuuluvat mm. hentonäkinruoho, lietetatar, vuollejokisimpukka, täplälampikorento, isokultasiipi, liito-orava ja saukko. Myös esimerkiksi korpihohtosammal, kirjojokikorento ja punakeltaverkkoperhonen ovat saaneet omat Natura 2000 -alueet turvakseen.
Linnustoltaan ainutlaatuisia levähdys ja pesimäalueita
Lintudirektiivin mukaiset kohteet ovat pääosin reheviä meren- ja järvenlahtia tai järviä, jotka ovat tärkeitä vesi- ja rantalinnuston pesimäalueita ja muuton aikaisia levähdysalueita. Etelä-Karjalan tunnetuin lintuvesi Siikalahti on mukana sekä lintu- että luontodirektiivin mukaisena kohteena. Alueen linnusto ja muukin lajisto erittäin monipuolinen ja se on myös kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustoalue, yksi Suomen 49 Ramsar-alueesta. Kymenlaaksossa lintudirektiivin mukaisista kohteista Ramsar-alueita ovat rehevät merenlahdet Kirkkojärvi ja Kirkon-Vilkkiläntura. Kaikki kolme ovat myös suosittuja virkistyskohteita lintujen tarkkailuun.
Monet Natura-alueet sijaitsevat kaupungeissa keskellä asutusta ja toimivat lähialueiden asukkaille tärkeinä virkistyspaikkoina. Näitä ovat mm. Keltin ja Ahkojan rantalehdot, Vahtermäen kallionaluslehto, osa Kymijoen alueesta sekä Kirkkojärven ja Lupinlahden lintukosteikot.
Natura-verkostoon on otettu mukaan myös muutamia Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan merkittävimpiä perinneympäristöjä. Ne ovat pieniä ja vaativat säilyäkseen aktiivista hoitoa mm. laidunnusta.
Katso myös:
- Natura 2000 -alueet karttapalvelussa
- Luonnon monimuotoisuus
- Helmi-ohjelma
- Suojelualueet valtion mailla ja vesillä (www.metsahallitus.fi) linkki vie toiselle sivustolle
- Ramsar-alueet (ym.fi)linkki vie toiselle sivustolle[TT(1]