Natura 2000 -alueet turvaavat Euroopan luonnon monimuotoisuuden

Natura 2000 -verkosto kattaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella 109 Natura-aluetta ja yhteensä noin 66 800 hehtaaria, sisältäen sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisia alueita (SAC ja SPA-alueet). Pinta-alasta vesialuetta on noin 15 300 ha. 

Kohteista yhdeksän sijoittuu osin muiden ELY-keskusten alueelle (Vuotsinsuo, Heinä-Suvanto-Hetejärvi, Varisvuori-Louhukangas-Saukonlähde, Sorsaveden saaristo, Konnevesi-Kalaja-Niinivuori, Joutenvesi-Pyyvesi, Linnansaari, Hällämönharju-Valkeiskangas, Talaskankaan alue).

Suurin osa Naturaan kuuluvista maa-alueista sisältyy jo aiemmin perustettuihin kansallisiin suojeluohjelma-alueisiin tai kaavojen suojeluvarauksiin. Niin sanottuja vanhoja suojeluohjelma-alueita ovat harjujen-, soiden-, lintuvesien-, lehtojen-, rantojen- ja vanhojen metsien suojelualueet.

Natura 2000 -verkoston tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Natura 2000 -verkoston kohteet poikkeavat toisistaan muun muassa luontoarvojen ja suojelutavoitteiden suhteen. Useimmilla Natura-alueilla luontoarvojen säilyttäminen edellyttää luonnonsuojelualueiden perustamista ja suojeluarvot turvaavien rauhoitusmääräysten laatimista. Osalla kohteista luontoarvot voidaan turvata muun muassa kaavoituksella tai muulla käyttöä ohjaavalla suunnittelulla. Natura-alueille laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa muun muassa pyritään yhteensovittamaan alueelle kohdistuvia erilaisia käyttömuotoja ja -paineita.

Pohjois-Savon Natura 2000 -alueiden erityispiirteitä

Pohjois-Savon ELY-keskuksen Natura 2000 -alueisiin kuuluu muun muassa reheviä lehtoja, vanhoja metsiä, laajoja suoalueita, sisävesiä, lintuvesiä ja kallioita. Puijon ja Kolmisoppi-Neulamäen Natura-alueet sijaitsevat Kuopion lehtokeskuksen ytimessä ja lehtokasvillisuus on maakunnan edustavinta. Myyränporras ja hajuheinä ovat havumetsävyöhykkeellä esiintyviä itäisiä lehtojen kasvilajeja. Puijon erikoisuus on pieni idänlehväsammal, jonka kasvupaikoista suurin osa Suomessa on Puijolla. Suvasveden, Sorsaveden, Keski-Kallaveden ja Juojärven saaristot ovat laajoja Natura-alueita maakunnan keskiosissa ja ne edustavat sisämaan järviluontoa. Alueiden pinta-alasta suuri osa on vesialuetta.

Konnevesi-Kalaja-Niinivuoren alue on osa Konneveden kansallispuistoa, aluetta luonnehtivat rikkonainen saaristo ja kallioiset pinnanmuodot. Niinivaaran serpentiniittialueen kallioperä on serpentiniittiä, mikä näkyy alueen kasvilajiston erityispiirteinä. Serpentiiniraunioinen sekä tunturihärkin ja pulskaneilikan Kaavin serpentiinirodut kuuluvat alueen kasviharvinaisuuksiin.

Laajoja suoalueita löytyy maakunnan pohjoisosista muun muassa Tiilikanjärven kansallispuiston, Löytynsuo-Maamonsuon ja Pumpulikirkon alueelta. Vanhoja metsiä löytyy mm. Talaskankaan alueelta. Merkittäviä harjualueita ovat Lintharjun, Tervaruukinsalon ja Hällämönharju-Valkeiskankaan Natura-alueet. Harjualueilla esiintyy harjujen paahdeympäristöjen vaateliaita kasvilajeja, kuten kangasajuruohoa ja kanervisaraa sekä harvinaista hyönteislajistoa. Luonnontilaisia hiekkarantoja löytyy muun muassa Älänteeltä. Linnustonsuojelun kannalta merkittäviä ovat mm. Patajärvi-Patalahden, Keski-Kallaveden saariston, Rukojärvi-Mulan sekä Iisalmen lintuvedet.