Merimetso - Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

Merimetsokannan kehitys

Vuonna 2001 merimetso pesi Pjukenin saarella Vöyrissä, mikä oli nykyajan ensimmäinen pesintä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Vuonna 2004 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella oli ensimmäistä kertaa yli 100 pesää ja 2011 pesiä oli jo yli 1 000. Huippuvuosien 2016 ja 2017 jälkeen vuotuinen pesämäärä on tasaantunut 5000–6000 paikkeille. Häiriöitä ja vahinkoja on tapahtunut vuosittain 1–5 pesimäyhdyskunnassa ilman selvää kehityssuuntaa.

Ensimmäinen poikkeuslupahakemus merimetson häiritsemiseksi haettiin v. 2009. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoalueelle on haettu vuosittain 0-3 poikkeuslupaa merimetsojen häirintään, ampumiseen tai munien käsittelyyn. Tämän lisäksi poikkeuslupia on haettu tutkimusta varten, kuten merimetsojen pesien inventointeihin ja rengastuksiin.

Alueellinen merimetsoyhteistyöryhmä

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan merimetsoyhteistyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa 2016.  Työryhmä perustettiin ympäristöministeriön ohjekirjeen pohjalta (YM6/5713/2016, liite 1 sivun lopussa), missä ohjeistettiin rannikon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus) perustamaan alueellisia yhteistyöryhmiä. Merimetsoyhteistyöryhmien tarkoitus on puida ja hallita merimetsoon liittyviä ongelmakohtia sekä uudistaa ohjeistusta merimetsoa koskevien säännösten tulkinnasta poikkeuslupamenettelyjen sujuvoittamiseksi. 

Merimetsotyöryhmien tavoitteena on myös parantaa vuorovaikutusta ja tiedon vaihtoa haittaa kokevien tahojen ja muiden toimijoiden sekä viranomaisten kesken. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan merimetsoyhteistyöryhmässä oli alkujaan 26 jäsentä, joka on vuosien kuluessa kasvanut 39 tahon suuruiseksi (katso alla olevasta taulukosta). Ryhmässä ovat edustettuna paikallisia asukkaita (osakaskunnat), kalastajat, kunnat ja kaupungit, järjestöt ja yhdistykset, tutkimuslaitokset ja viranomaiset. Merimetsoyhteistyöryhmä on kokoustanut 2-5 kertaa vuodessa.

Laajan asiantuntija- ja paikallistiedon omaava työryhmän on tarkoitus tunnistaa merimetsokannan kehitystä alueellaan sekä mahdolliset ongelma-alueet ja -tilanteet, joiden välttämiseksi yhteistyötyöryhmä esittää kaikkia tahoja tyydyttäviä ratkaisuja.

Vuonna 2016 merimetsoyhteistyöryhmässä eri tahot esittivät omia visioitaan siitä, miten merimetso-ongelmiin voitaisiin löytää ratkaisuja. Yhteistyöryhmäkokouksissa tunnistettiin kalastukselle, asutukselle ja virkistykselle ongelmallisia alueita, joille merimetsoyhdyskuntien leviäminen aiheuttaisi todennäköisesti merkittävää vahinkoa. Ongelma-alueille esitettiin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja toimenpiteitä joita olisi mahdollista toteuttaa mikäli merimetsoyhdyskuntia muodostuisi näille alueille. Suurimmat kiistanaiheet yhteistyöryhmässä liittyivät esimerkiksi siihen, mikä on sopiva merimetsokannan koko ja kuinka moneen yksilöön eri toimenpiteet voisi kohdistaa. Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan merimetson toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin syyskuussa 2017. 

Seuraavissa kokouksissa merimetsoyhteistyöryhmä on keskittynyt poikkeuslupahakemusten ja -päätösten puintiin, sekä tarkastelemaan mitä vaikutusta toimenpidesuunnitelmalla on ollut näihin. Kansalliseen merimetsostrategiaan on annettu lausuntoja ja merimetson vaikutuksista kalastoon on pidetty esityksiä niin kotimaisten kuin ulkomaisten asiantuntijoiden osalta.

Vuonna 2019 ympäristöministeriö ohjeisti ohjekirjeellään (VN/10071/2020-YM-1, liite 2) edistämään samana vuonna valmistunutta kansallista merimetsostrategian täytänöönpanoa. Käytännössä alueellisten merimetsoyhteistyöryhmien tulisi päättää, mikäli löytyy tarvetta laatia alueellista toimenpidesuunnitelma oman alueen merimetsotilannetta huomioiden. Lisäksi päivitetään ohjeistusta merimetson suojelua koskevien säännösten tulkinnasta poikkeuslupia koskevassa päätöksenteossa. 

Ohjekirjeen perusteella merimetsoyhteistyöryhmä päivittää toimenpidesuunnitelmaa. Käytännön kirjoitustyötä varten valittiin kirjoitus- ja valmistelutyöryhmä. Viime kädessä toimenpidesuunnitelman laadintaa on ohjannut yhteistyöryhmä, joka on päättänyt mm. päivitystyön periaatteista. Olennainen osa suunnitelmaa ovat poikkeuslupien hakemisen kannalta tarpeelliset paikkatietoaineistot.

Toimenpidesuunnitelman laadinta keskeytyi toukokuussa 2022, kun kaikista sen muotoiluista ei päästy yksimielisyyteen. Suunnitelman laadintaa päätettiin arvioida uudelleen uuden luonnonsuojelulain hyväksymisen jälkeen.

Vuonna 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen saatiin rahoitusta merimetson ohjauksen kehittämishankkeeseen (OHKE). Hankkeen tarkoitus on lisätä ELY-keskusten ja alueellisten merimetsoyhteistyöryhmien välistä yhteistyötä ja edistää kansallisen merimetsostrategian täytäntöönpanoa, esimerkiksi myötävaikuttamalla alueellisten toimenpidesuunnitelmien valmistumiseen. Päivitetty Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan merimetson toimenpidesuunnitelma lisätään tälle sivulle sen jälkeen kun merimetsotyöryhmä on hyväksynyt sen.