Hyppää pääsisältöön

Luontodirektiivin luontotyypit

Luontodirektiivi suojelee yli 230 Euroopan unionin tärkeinä pitämää luontotyyppiä. Ne ovat luontotyyppejä, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa hävitä unionin alueelta. Toisaalta ne voivat olla hyviä esimerkkejä unionin kuudesta luonnonmaantieteellisestä alueesta. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista 22 on ensisijaisesti suojeltavia.
Kuva
Kuva jyrkästä ja valoisasta harjumetsärinteestä.
Harjumetsät ovat EU:n suojelema luontotyyppi. Omaleimaisinta harjuluonto on valoisilla paisterinteillä. © Anne Raunio

Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaat osoittamaan suojelukohteita luontotyyppien suotuisan suojelutason turvaamiseksi. Nämä luontotyypit on lueteltu luontodirektiivin liitteessä I. Natura 2000 -alueiden valinta perustuu osaltaan luontotyyppeihin. Alueiden valintaperusteet ovat liitteessä III.

Suomessa esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit; koodit ja nimet suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi:

Luontodirektiivin luontotyypit Suomessa, ei saavutettava (pdf, 151 kt)

Natura 2000 -luontotyyppiopas

Natura 2000 -luontotyyppien inventointiohje (pdf, 1 Mt)

Luontodirektiivin luontotyyppiraportit

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Direktiiviraportoinnin tulokset ovat merkittävässä asemassa EU:n luonnonsuojelupolitiikassa, esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamisessa.

Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi raportointikaudelta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, kaudelta 2007–2012 vuonna 2013 ja kaudelta 2013–2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet.

Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelutasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuodesta 2013 lähtien on raportoitu myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla.

Suojelutaso on luokiteltu neljään luokkaan

Kuva
Suojelutasoluokat raportoinnissa: suotuisa FV, epäsuotuisa riittämätön U1, epäsuotuisa huono U2 ja ei tiedossa, jätetty arvioimatta XX.
© Suomen ympäristökeskus

Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä (–), vakaa (=), paraneva (+) tai tilanne ei tiedossa (x).

Lukuisat asiantuntijat osallistuvat työhön

Suomen raportointeihin on osallistunut ympäristöministeriön johdolla laaja asiantuntijajoukko useista eri organisaatioista. Keskeisimmät vastuutahot ovat olleet Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Tärkeitä yhteistyötahoja aineistojen kokoamisessa, tuottamisessa ja arvioinnissa ovat olleet  myös Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

Raportointi 2013–2018: tulokset ja yhteenvedot
Raportointi 2007–2012: tulokset ja yhteenvedot
Raportointi 2001–2006: tulokset ja yhteenvedot

Vuonna 2007 raportoitiin jaksosta 2001–2006. Raporttiin sisältyi ensimmäistä kertaa direktiivin liitteessä I mainittujen luontotyyppien suojelutason arviointi.

Luontotyyppiraportit 2001-2006, ei saavutettava (pdf, 3 Mt)

National summary (europa.eu)

Suomessa esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit

Itämeren ja rannikon luontotyypit
Sisävesien luontotyypit
Nummien, niittyjen ja pensastojen luontotyypit
Tunturiluontotyypit
Suoluontotyypit
Kallioiset luontotyypit
Metsäluontotyypit

Lisätietoja

Erikoissuunnittelija Marita Arvela, Suomen ympäristökeskus, marita.arvela@syke.fi

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)