Siirry sisältöön

Merinisäkkäiden tila

Suomen merialueella esiintyy kaksi hyljelajia: harmaahylje eli halli ja itämerennorppa. Molemmat lajit ovat Suomessa riistaeläimiä. Hylkeiden lisäksi merialueilla esiintyy harvalukuisena pyöriäisiä.
Kuva
Hylkeitä luodolla.
Harmaahylje on Itämeren runsaslukuisin hylje © Riku Lumiaro

Halli (Halichoerus grypus) on Itämeren runsaslukuisin ja laajimmalle alueelle levinnyt hyljelaji. Hallikannan ydinalue painottuu pohjoiselle Itämerelle, ja lähes 80 % halleista tavataan keväisissä laskennoissa tyypillisesti Suomen ja Ruotsin merialueilla. Itämerennorppa (Pusa hispida botnica) taas on lisääntymisessään riippuvainen jää- ja lumipeitteestä, joten sen levinneisyysalue on säännöllisesti jäätyvillä merialueilla, ja valtaosa kannasta elääkin Perämerellä. 

Ainoa Itämeressä säännöllisesti elävä valaslaji on pyöriäinen (Phocoena phocoena). Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan vain noin 500 yksilöä. Populaation tärkeimmät elinalueet sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, Gotlannin ja Puolan rannikon välisillä avomerimatalikkoalueilla. Suomessa pyöriäinen esiintyy säännöllisesti, mutta harvalukuisena Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Se on nykytiedon mukaan samalla populaation säännöllisen levinneisyysalueen pohjoisraja. Muualla rannikollamme pyöriäinen on satunnainen vierailija. Itämeren pääaltaan populaatio on luokiteltu kahdessa arvioinnissa äärimmäisen uhanalaiseksi.

Hylkeiden ja pyöriäisen hyvä tila tarkoittaa, että populaatiot ovat elinvoimaisia ja suotuisan suojelun tasolla. Hyvässä tilassa mikään ihmisen aiheuttama paine, kuten kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina, metsästys, elinympäristöjen pilaaminen ja häirintä tai ympäristömyrkyt, ei uhkaa kannan elinvoimaisuutta.  

Hyljekantojen tilaa arvioidessa tarkastellaan merihylkeiden levinneisyyttä, populaation kokoa ja terveydentilaa (ravitsemus ja lisääntyminen). Pyöriäisten osalta tarkastellaan ainoastaan levinneisyyttä ja populaation kokoa, sillä muista populaatiota kuvaavista indikaattoreista ei Suomessa ole saatavissa näytteitä tutkimiseen.  Jokaiselle näistä indikaattoreista on määritetty kynnysarvo, jonka ylittyessä kannat ovat hyvässä tilassa. On kuitenkin huomattava, että tiheässä kannassa, joka on lähellä ympäristön kantokykyä, kynnysarvot voivat olla matalampia kuin muualla.  
 

Yhteenveto merinisäkkäiden tilasta

Harmaahylkeiden kaikki indikaattorit osoittavat kannan tilan olevan hyvä kaikilla merialueilla. Norppakannan tila on hyvä Perämeren ja merenkurkun alueella, mutta Ahvenanmaan, Saaristomeren ja Suomenlahden norppakannat ovat heikossa tilassa norppien määrän ja levinneisyyden jäädessä alle kynnysarvojen. Myös jäähabitaatin heikkeneminen näkyy norppakannan heikkona tilana samoilla alueilla.

Kuva
Taulukko, jossa näytetään nuolilla, että hallin tila on hyvä kaikilla indikaattoreilla mitattuna kaikilla merialueilla.Runsauden tilaa mittaava indikaattori on parantunut ja muut pysyneet ennallaan. Norpan tila on hyvä Perämerellä, Merenkurkussa ja Selkämerellä, joissa runsautta mittaava indikaattori on myös parantunut. Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella ja Suomenlahdella tila on heikko ja habitaatin kunto on heikentynyt entisestään.
Hallin ja norpan tila viiden vertailuperusteen osalta. Vihreä väri tarkoittaa että tila on hyvä, harmaa indikoi heikkoa tilaa ja valkoinen väri osoittavat, että tila ei tunneta. Nuoli ylös merkitsee tilan paranemista, nuoli alas tilan heikkenemistä ja vaakasuuntainen nuoli, että tilassa ei ole havaittu muutosta. © Suomen ympäristökeskus

Alhaisen populaatiokoon, hitaan kannankehityksen ja rajoittuneen levinneisyysalueensa perusteella pyöriäinen ei saavuta hyvää tilaa. Muita populaatiota kuvaavia indikaattoreita ei Suomessa voida arvioida, koska näytteitä tutkimiseen ei ole saatavissa.

Kuva
Taulukko, joka kertoo pyöriäisten tilan olevan heikko kaikilla merialueilla  niiden runsauden ja levinneisyyden osalta. Elinympäristön kuntoa ei tunneta. Tilassa ei ole tapahtunut miltään osin muutosta edelliseen tila-arvioon verrattuna.
Pyöriäisen tila eri merialueilla perustuen pyöriäisten runsauteen, levinneisyyteen ja niiden elinympäristön kuntoon. Harmaa väri tarkoittaa heikkoa tilaa ja valkoinen väri, että tilaa ei tunneta. Vaakasuuntainen nuolensuunta merkitsee, että tilassa ei ole havaittu muutosta. © Luonnonvarakeskus

Ympäristötavoitteet merinisäkkäiden hyvän tilan saavuttamiseksi

Merihylkeet

Hylkeisiin kohdistui kaudella 2018–2024 vain yksi ympäristötavoite: TIETO1 Itämerennorpan Suomenlahden ja Saaristomeren kantoja koskeva tietoperusta on vahva ja toimii perustana suojelutoimenpiteille. Lisäksi hyljepopulaatioita tukivat LUONTO1 Merelliset suojelualueet kattavat vähintään 10 % merialueiden alasta ja muodostavat ekologisesti yhtenäisen verkoston ja LUONTO2 Merelliset suojelualueet muuttuvat tehokkaiksi meriluonnon suojelualueiksi.

LUONTO1 saavutettiin kauden aikana ja TIETO1:n tietopohjaa parannettiin, mutta LUONTO2 jäi saavuttamatta.
Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:

Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)

Kaudelle 2024–2030 ympäristötavoitteita uudistetaan sekä itämerennorpan että luonnonsuojelualueiden osalta: 

  • Uudistettu LUONTO1: Lisäsuojelun keskittäminen merellisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille/ keskeisimmille alueille, tavoitteena siirtyä kohti 30 % kattavuutta Suomen merialueesta (ml. kriteerit täyttävät OECM alueet).  
  • Uudistettu LUONTO2: Merellisten suojelualueiden hoidon tehokkuus paranee.  
  • Uudistettu LUONTO4: Itämerennorpan Saaristomeren ja Itäisen Suomenlahden kantojen tila /suotuisan suojelun taso paranee suojelutoimenpiteillä
  • Uudistettu LUONTO5: Tiukan suojelun alueet sisältävät arvokkaimmat/ herkimmät meriluonnon monimuotoisuuden alueet, tavoitteena siirtyä kohti 10 % kattavuutta merialueesta.
  • Uusi LUVA4: Kalastuksessa saadut sivusaaliismäärät tunnetaan ja ne eivät osaltaan uhkaa lajien tai kantojen tilaa sekä niille asetettujen tavoitetilojen saavuttamista tai niissä pysymistä. 

Pyöriäinen

Kaudella 2018–2024 ei asetettu erityisiä ympäristötavoitteita pyöriäiselle. Kuitenkin samat luonnonsuojelualueiden ympäristötavoitteet kuin hylkeillekin soveltuvat pyöriäiselle. 

Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:

Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)

Kaudelle 2024–2030 luonnonsuojelualueiden ympäristötavoitteita uudistetaan:

  • Uudistettu LUONTO1: Lisäsuojelun keskittäminen merellisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille/ keskeisimmille alueille, tavoitteena siirtyä kohti 30 % kattavuutta Suomen merialueesta (ml. kriteerit täyttävät OECM alueet). 
  • Uudistettu LUONTO2: Merellisten suojelualueiden hoidon tehokkuus paranee.  
  • Uusi LUONTO6: 30 % heikentyneistä elinympäristöistä on ennallistamistoimien piirissä.
  • Uusi LUVA4: Kalastuksessa saadut sivusaaliismäärät tunnetaan ja ne eivät osaltaan uhkaa lajien tai kantojen tilaa sekä niille asetettujen tavoitetilojen saavuttamista tai niissä pysymistä. 
     

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)