Merinisäkkäiden tila
Halli (Halichoerus grypus) on Itämeren runsaslukuisin ja laajimmalle alueelle levinnyt hyljelaji. Hallikannan ydinalue painottuu pohjoiselle Itämerelle, ja lähes 80 % halleista tavataan keväisissä laskennoissa tyypillisesti Suomen ja Ruotsin merialueilla. Itämerennorppa (Pusa hispida botnica) taas on lisääntymisessään riippuvainen jää- ja lumipeitteestä, joten sen levinneisyysalue on säännöllisesti jäätyvillä merialueilla, ja valtaosa kannasta elääkin Perämerellä.
Ainoa Itämeressä säännöllisesti elävä valaslaji on pyöriäinen (Phocoena phocoena). Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan vain noin 500 yksilöä. Populaation tärkeimmät elinalueet sijaitsevat eteläisellä Itämerellä, Gotlannin ja Puolan rannikon välisillä avomerimatalikkoalueilla. Suomessa pyöriäinen esiintyy säännöllisesti, mutta harvalukuisena Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Se on nykytiedon mukaan samalla populaation säännöllisen levinneisyysalueen pohjoisraja. Muualla rannikollamme pyöriäinen on satunnainen vierailija. Itämeren pääaltaan populaatio on luokiteltu kahdessa arvioinnissa äärimmäisen uhanalaiseksi.
Hylkeiden ja pyöriäisen hyvä tila tarkoittaa, että populaatiot ovat elinvoimaisia ja suotuisan suojelun tasolla. Hyvässä tilassa mikään ihmisen aiheuttama paine, kuten kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina, metsästys, elinympäristöjen pilaaminen ja häirintä tai ympäristömyrkyt, ei uhkaa kannan elinvoimaisuutta.
Hyljekantojen tilaa arvioidessa tarkastellaan merihylkeiden levinneisyyttä, populaation kokoa ja terveydentilaa (ravitsemus ja lisääntyminen). Pyöriäisten osalta tarkastellaan ainoastaan levinneisyyttä ja populaation kokoa, sillä muista populaatiota kuvaavista indikaattoreista ei Suomessa ole saatavissa näytteitä tutkimiseen. Jokaiselle näistä indikaattoreista on määritetty kynnysarvo, jonka ylittyessä kannat ovat hyvässä tilassa. On kuitenkin huomattava, että tiheässä kannassa, joka on lähellä ympäristön kantokykyä, kynnysarvot voivat olla matalampia kuin muualla.
Yhteenveto merinisäkkäiden tilasta
Harmaahylkeiden kaikki indikaattorit osoittavat kannan tilan olevan hyvä kaikilla merialueilla. Norppakannan tila on hyvä Perämeren ja merenkurkun alueella, mutta Ahvenanmaan, Saaristomeren ja Suomenlahden norppakannat ovat heikossa tilassa norppien määrän ja levinneisyyden jäädessä alle kynnysarvojen. Myös jäähabitaatin heikkeneminen näkyy norppakannan heikkona tilana samoilla alueilla.
Alhaisen populaatiokoon, hitaan kannankehityksen ja rajoittuneen levinneisyysalueensa perusteella pyöriäinen ei saavuta hyvää tilaa. Muita populaatiota kuvaavia indikaattoreita ei Suomessa voida arvioida, koska näytteitä tutkimiseen ei ole saatavissa.
Ympäristötavoitteet merinisäkkäiden hyvän tilan saavuttamiseksi
Merihylkeet
Hylkeisiin kohdistui kaudella 2018–2024 vain yksi ympäristötavoite: TIETO1 Itämerennorpan Suomenlahden ja Saaristomeren kantoja koskeva tietoperusta on vahva ja toimii perustana suojelutoimenpiteille. Lisäksi hyljepopulaatioita tukivat LUONTO1 Merelliset suojelualueet kattavat vähintään 10 % merialueiden alasta ja muodostavat ekologisesti yhtenäisen verkoston ja LUONTO2 Merelliset suojelualueet muuttuvat tehokkaiksi meriluonnon suojelualueiksi.
LUONTO1 saavutettiin kauden aikana ja TIETO1:n tietopohjaa parannettiin, mutta LUONTO2 jäi saavuttamatta.
Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:
Kaudelle 2024–2030 ympäristötavoitteita uudistetaan sekä itämerennorpan että luonnonsuojelualueiden osalta:
- Uudistettu LUONTO1: Lisäsuojelun keskittäminen merellisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille/ keskeisimmille alueille, tavoitteena siirtyä kohti 30 % kattavuutta Suomen merialueesta (ml. kriteerit täyttävät OECM alueet).
- Uudistettu LUONTO2: Merellisten suojelualueiden hoidon tehokkuus paranee.
- Uudistettu LUONTO4: Itämerennorpan Saaristomeren ja Itäisen Suomenlahden kantojen tila /suotuisan suojelun taso paranee suojelutoimenpiteillä
- Uudistettu LUONTO5: Tiukan suojelun alueet sisältävät arvokkaimmat/ herkimmät meriluonnon monimuotoisuuden alueet, tavoitteena siirtyä kohti 10 % kattavuutta merialueesta.
- Uusi LUVA4: Kalastuksessa saadut sivusaaliismäärät tunnetaan ja ne eivät osaltaan uhkaa lajien tai kantojen tilaa sekä niille asetettujen tavoitetilojen saavuttamista tai niissä pysymistä.
Pyöriäinen
Kaudella 2018–2024 ei asetettu erityisiä ympäristötavoitteita pyöriäiselle. Kuitenkin samat luonnonsuojelualueiden ympäristötavoitteet kuin hylkeillekin soveltuvat pyöriäiselle.
Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:
Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)Kaudelle 2024–2030 luonnonsuojelualueiden ympäristötavoitteita uudistetaan:
- Uudistettu LUONTO1: Lisäsuojelun keskittäminen merellisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille/ keskeisimmille alueille, tavoitteena siirtyä kohti 30 % kattavuutta Suomen merialueesta (ml. kriteerit täyttävät OECM alueet).
- Uudistettu LUONTO2: Merellisten suojelualueiden hoidon tehokkuus paranee.
- Uusi LUONTO6: 30 % heikentyneistä elinympäristöistä on ennallistamistoimien piirissä.
- Uusi LUVA4: Kalastuksessa saadut sivusaaliismäärät tunnetaan ja ne eivät osaltaan uhkaa lajien tai kantojen tilaa sekä niille asetettujen tavoitetilojen saavuttamista tai niissä pysymistä.