Siirry sisältöön

Vieraslajit

Vieraslajit kulkeutuvat uudelle alueelle ihmistoiminnan mukana ja vaikuttavat alueen ekosysteemiin. Vuosien 2017-2022 aikana Suomen merialueille ei saapunut uusia vieraslajeja, mutta aiemmin Itämerelle saapuneet kolme lajia laajensivat elinaluettaan Suomen vesille. Lisäksi tänne asettuneet muut lajit ovat runsastuneet ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet. Itämeren tila vieraslajien osalta onkin heikko.
Kuva
Vedessä valkoisia merirokkoja ja niiden sulkamaiset raajat.
Merirokko on varhaisimpia Itämereen levinneitä vieraslajeja. Se kiinnittyy pysyvästi kiinteään alustaan, kuten kallioon tai veneen pohjaan ja siivilöi vedestä ravintoa viuhkamaisilla jaloillaan. © Mats Westerbom

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levinneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan uudelle alueelle, joskus hyvinkin pitkiä matkoja. Päädyttyään uuteen elinympäristöön, osa vieraslajeista sopeutuu uuteen ympäristöön ja lisääntyy. Näitä kutsutaan vakiintuneiksi vieraslajeiksi, jotka saattavat vaarantaa paikallisten lajien ja ekosysteemien toiminnan.

Vieraslajit kulkeutuvat Suomen rannikolle esimerkiksi laivojen painolastivesien ja jopa lintujen mukana. Suomessa on myös tavattu tahallista vieraslajien luontoon vapauttamista. Virtaukset ja valumavedet levittävät asettuneita vieraslajeja alueelta toiselle ja jopa Itämeren muihin osiin. Vieraslajien osalta Itämeren tilaa arvioidaan neljän indikaattorin avulla.

  1. Uudet vieraslajit

    Lasketaan yhteen kuuden vuoden aikana Itämerelle saapuneet uudet vieraslajit. Jos tarkasteltavan jakson aikana merialueelle ei ole saapunut yhtään uusia vieraslajeja ihmisen toimesta, alue on hyvässä tilassa.

  2. Itämereen vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos

    Tila on hyvä, jos vakiintuneiden vieraslajien määrä ei ole kasvanut.

  3. Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos

    Tila on hyvä, jos haitalliseksi määritettyjen lajien levinneisyys tai runsaus ei ole kasvanut. 

  4. Vieraslajien ja alkuperäisten lajien suhde

    Tarkastellaan vieraslajien ja alkuperäisten lajien suhdetta monisukasmatojen ryhmässä. Tila on hyvä, jos vieraslajien suhde alkuperäisiin lajeihin ei ole kasvanut.   

Kuva
Raidallisia simpukoita ja valkoisia nuppumaisia merirokkoja punaisella kivellä.
Vaeltajasimpukka löydettiin Suomenlahdelta 1990-luvulla. Simpukat muodostavat laajoja kasvustoja ja voivat tukkia putkia tai peittää alleen rakenteita. © Petra Pohjola, Metsähallitus

Yhteenveto vieraslajien tilasta

Suomen merialueiden tila vieraslajien osalta on heikko johtuen vakiintuneiden vieraslajien levittäytymisestä ja runsastumisesta. Vieraslajeja kuvaavien indikaattorien mukaan Suomen merialueet ovat hyvässä tilassa ainoastaan uusien vieraslajien leviämisen osalta, sillä uusia vieraslajeja ei saapunut merialueelle arviointikauden aikana. Muut indikaattorit osoittavat heikkoa tilaa, joten kokonaisuudessaan hyvää tilaa vieraslajien suhteen ei tällä raportointikaudella saavutettu.  

Kuva
Taulukko vieraslajien tilasta. Sisältö on selitetty tekstissä.
Suomen merialueiden tilaa esittävien indikaattorien tulokset vuosina 2017–2022 ja kokonaisarvio meren tilasta vieraslajien osalta. Vihreä = hyvä tila saavutettu, harmaa = hyvää tilaa ei saavutettu. Vaakasuuntainen nuoli kuvaa, että indikaattorin tilassa ei ole tapahtunut muutosta vuosiin 2011–2016 verrattuna ja alaspäin suuntautuva nuoli kuvaa, että tila on heikentynyt. Muiden indikaattorien muutosta ei arvioitu. © Suomen ympäristökeskus

Ympäristötavoitteet vieraslajeille 

Vieraslajeille oli vuosina 2018–2024 vain yksi ympäristötavoite: Alusliikenteen mukana leviävien lajien määrä vähenee.

Tämä on edelleen tärkein ympäristötavoite, koska painolastivesiyleissopimuksen edellyttämät painolastiveden käsittelyt eivät ole vieläkään voimassa siirtymäaikojen takia. Lisäksi alusten runkoihin kiinnittyneenä leviävien vieraslajien estämiseksi on olemassa kansainvälisiä säädöksiä, jotka eivät kuitenkaan ole vielä lakisääteisiä. Tätä työtä tulee jatkaa, jotta lainvoimaiset säädökset runkojen puhdistamiseksi saadaan voimaan ja näille vieraslajeille voitaisiin laatia ympäristötavoite. 

  • Sama VIERAS1: Alusliikenteen mukana leviävien lajien määrä vähenee. Alusliikenteessä, painolastivesitankkien veden ja sedimentin mukana sekä alusten runkoihin kiinnittyneenä leviävien uusien lajien saapuminen vähenee vuosina 2024–2030 suhteessa aiempaan saapumisten määrään. 

Vieraslajien leviämisen hillitsemiseksi asetetaan kaksi uutta ympäristötavoitetta. Ensimmäinen näistä tähtää tahallisesti luontoon päästettyjen vieraslajien määrän vähenemiseen. Viime vuosina vieraslajeja on päästetty tahallisesti luontoon (mm. akvaariolajit) ja tähän voidaan puuttua parantamalla ja lisäämällä tiedotusta. Toinen ympäristötavoitteista tähtää siihen, että vieraslajit eivät leviä edelleen Suomen merialueiden sisällä vakiinnuttuaan jollekin alueelle. Tässä ympäristötavoitteessa seurataan kansallisen laivaliikenteen alusten ja pienveneiden rungon puhdistusta niin, ettei puhdistettua materiaalia vieraslajeineen pääse mereen. 

Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:

Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)

Uudet ympäristötavoitteet: 

  • VIERAS2: Ihmisen tahallisesti luontoon vapauttamien vieraslajien määrä vähenee. 
  • VIERAS3: Vieraslajit eivät leviä edelleen uusille Suomen merialueille ihmistoiminnan seurauksena.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)