Merilintulajien tila
Itämeri on tärkeä lepäily-, ruokailu-, lisääntymis- ja talvehtimisalue noin 80 lintulajille. Merilintujen tila arvioitiin viiden lajiryhmän osalta: veden pinnalta syövät lajit, ulapalla ruokailevat lajit, pohjaeläimiä syövät kokosukeltajat, kasveja laiduntavat lajit sekä kahlaajat.
Merilintujen hyvä tila tarkoittaa, että populaatiot ovat elinvoimaisia ja suotuisan suojelun tasolla, eli laji kykenee säilymään elinkelpoisena luontaisessa elinympäristössään. Hyvässä tilassa mikään ihmisen aiheuttama paine, kuten kuolleisuus kalastuksen sivusaaliina, metsästys, elinympäristöjen häirintä tai ympäristömyrkyt, ei uhkaa elinvoimaisuutta. Tila arvioitiin erikseen pesiville ja talvehtiville linnuille. Mukana seurannassa oli yhteensä 25 pesivää ja 19 talvehtivaa lajia.
Yhteenveto merilintujen tilasta
Merilintujen 25 arvioidusta pesivästä lajista 55-73 % arvioitiin hyvään tilaan, riippuen merialueesta. Suomessa pesivien merilintujen arviointi perustuu 45 laskenta-alueeseen, jotka kattavat yli 2000 saarta.
Pohjanlahdella kaikkien muiden lajiryhmien tila arvioitiin hyväksi, mutta pohjaeläimiä syövät kokosukeltajat ja kahlaajat olivat heikossa tilassa. Pohjois-Itämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren alueella taas kasveja laiduntavien ja pohjalta syövien lajien tila oli heikko. Suomenlahdella pesivien merilintujen tila oli pääosin heikko, mutta kasveja laiduntavat lajit olivat hyvässä tilassa.
Edelliseen tila-arvioon verrattuna pesivien merilintujen tila oli pysynyt pääosin ennallaan. Kuitenkin Pohjois-Itämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren ulapalla ruokailevien tila oli hieman heikentynyt vuosiin 2011–2016 verrattuna.
Talvehtivien merilintujen arvio perustuu koko Itämeren laajuiseen yhteiseen seurantaan, koska talvehtivat merilinnut liikkuvat laajoilla alueilla jää- ja ravintotilanteen mukaan. Kannat ovat pääosin hyvässä tilassa Suomen merialueilla. Ainoastaan Ahvenanmeren-Saaristomeren ja Pohjois-Itämeren alueella talvehtivat pinnalta syövät lajit osoittavat heikkoa tilaa. Näitä lajeja ovat esimerkiksi merilokki ja harmaalokki.
Lisätietoja merilintujen indikaattoreista löytyy tietolehtisestä:
Merilintujen indikaattoritietolehtinen 2024 (pdf, 881 kt)
Merilinnuille asetetut ympäristötavoitteet
Merilintuihin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi asetettiin kaudella 2018-2024 kolme suojelualueisiin liittyvää, yksi metsästykseen ja yksi vieraspetoihin liittyvä ympäristötavoite:
- LUONTO1: Merelliset suojelualueet kattavat vähintään 10 % merialueiden alasta ja muodostavat ekologisesti yhtenäisen verkoston,
- LUONTO2: Merelliset suojelualueet muuttuvat tehokkaiksi meriluonnon suojelualueiksi,
- LUONTO3: Häiritsevä tai vahingollinen liikkuminen suojelualueilla vähenee,
- LUVA3: Metsästyssaalis mitoitetaan kestäväksi haahka- ja allikantojen tilaan nähden ja
- LUONTO5: Minkin ja supikoiran määrät pesimäluodoilla vähenevät.
LUONTO1 saavutettiin pysyvästi ja LUONTO5 saavutettiin usealla alueella saaristossa, minkä seurauksena saaristolintujen pesimämenestys kasvoi merkittävästi. Suojelun tehokkuuden tavoitteita ei saavutettu. Metsästystavoite LUVA3 saavutettiin haahkan ja allin metsästyskiintiöissä: metsästäjä saa ampua vain 5 alliyksilöä/vrk ja haahkan metsästys kohdistuu vain uroksiin kahden viikon aikana tietyillä alueilla.
Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:
Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)Kauden 2024-2030 uudet ympäristötavoitteet ovat:
- Uudistettu LUVA3: Haahkaan ja alliin kohdistuva ihmistoiminnan aiheuttama kuolleisuus vähenee mm. metsästystä rajoittamalla.
- Uusi LUVA4: Kalastuksessa saadut sivusaaliismäärät tunnetaan ja ne eivät osaltaan uhkaa lajien tai kantojen tilaa sekä niille asetettujen tavoitetilojen saavuttamista tai niissä pysymistä.
- Uudistettu LUONTO1: Lisäsuojelun keskittäminen merellisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille/ keskeisimmille alueille, tavoitteena siirtyä kohti 30 % kattavuutta Suomen merialueesta (ml. kriteerit täyttävät OECM alueet).
- Uudistettu LUONTO2: Merellisten suojelualueiden hoidon tehokkuus paranee.
- Uudistettu LUONTO3: Saariston pesimäluodot vapaiksi vieraspedoista.
- Uusi LUONTO5: Tiukan suojelun alueet sisältävät arvokkaimmat/ herkimmät meriluonnon monimuotoisuuden alueet, tavoitteena siirtyä kohti 10 % kattavuutta merialueesta.
- Uusi LUONTO6: 30 % heikentyneistä elinympäristöistä on ennallistamistoimien piirissä.