Merialueen käyttö ja siitä syntyvät vaikutukset

Merta käytetään monenlaiseen ihmistoimintaan kuten merenkulkuun, kalastukseen, kalankasvatukseen, energiantuotantoon ja virkistyskäyttöön. Nämä tuottavat taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä kuten työpaikkoja, tuloja, ravintoa tai henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Näitä kutsutaan meriekosysteemipalveluiksi. Lisäksi merialueella ruopataan ja rakennetaan, sinne lasketaan kaapeleita tai putkia sekä läjitetään ruoppaus- tai lumimassoja.  

Hyötykäyttö on kuitenkin vaakalaudalla, jos liiallinen hyödyntäminen aiheuttaa meriympäristön heikentymistä ja siten hyötyjen rapautumista. Merenhoidon tavoitteena onkin turvata kestävä meren käyttö. Siksi on tärkeää ymmärtää sekä ihmistoiminnasta meriympäristölle aiheutuvia haittoja että sen tuomia hyötyjä. 

Yhteenveto merialueen käytöstä

Kestävän käytön näkökulmasta on haastavaa, että vain viiden arvioidun toimialan taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt riippuvat hyvästä merentilasta (yhteensä 15 arvioitua toimialaa). Kaupallinen kalastus, virkistyskalastus, metsästys, virkistyskäyttö ja turismi hyötyvät suoraan meriympäristön hyvästä tilasta. Tämän takia toimialojen taloudellisten intressien ajama säätely ei ohjaa kestävään toimintaan, vaan tarvitaan joko toimialojen omia arvovalintoja tai yhteiskunnan ohjauskeinoja. 

Toimialoittain tarkasteltuna meren käytön ennustetaan lisääntyvän tuulivoima-, ruoppaus-, metsästys- ja turismitoimialoilla. Rahti- ja matkustajaliikenteen sekä kaupallisen kalastuksen ennustetaan vähenevän. 

Kansalaiset arvostavat hyvin voivaa Itämerta yli ikä-, sukupuoli- ja maakuntarajojen, mikä on hyvä merkki suomalaisista arvovalinnoista. Mallinnettujen arvioiden mukaan meriympäristön hyvä tila tuottaisi vajaan 500 miljoonan euron vuotuiset kokonaishyödyt.