Ympäristötavoitteet kolmannessa merenhoitosuunnitelmassa
Alla on listattu jatkettavat (eli samat kuin edellisellä kaudella), uudistetut (sisältäen muokkauksia) sekä uudet merenhoidon ympäristötavoitteet. Perusteellinen kuvaus ympäristötavoitteista esitetään tausta-asiakirjassa:
Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)PÄÄTAVOITE
RAV: Fosfori- ja typpikuormituksen sekä kiintoaineen ja orgaanisen aineen kuormitus vähenee (uudistettu)
ALATAVOITTEET:
RAV1: Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon ravinnekuormitus vähenee (uudistettu)
RAV2: Vesiviljelystä aiheutuva ravinnekuormitus ei uhkaa hyvän tilan saavuttamista tai jo saavutettua hyvää tilaa ja vesiviljelyssä otetaan käyttöön kuormitusta vähentäviä menetelmiä (uudistettu)
RAV3: Merenkulun aiheuttama ilmaperäinen typpikuormitus vähenee (uudistettu)
RAV4: Jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee (uudistettu)
RAV5: Itämeren sisäisten ravinnevarastojen hallinnan mahdollisuudet paranevat (uudistettu)
PÄÄTAVOITE
AINE: Haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen
ALATAVOITTEET:
AINE1: Elohopean, kadmiumin, nikkelin ja kuparin jokikuormitus ja pistemäinen kuormitus mereen vähenevät (uudistettu)
AINE2: Elohopean, kadmiumin, kuparin, dioksiinien ja polybromattujen difenyylieetterien ilmalaskeuma Suomen merialueille vähenee (uudistettu)
AINE3: Vaarallisten prioriteettiaineiden käyttö loppuu ja kulkeutuminen vesiympäristöön vähenee (uudistettu)
AINE4: Kuparin antifouling-käyttö ja kulkeutuminen meriympäristöön vähenee (uusi)
AINE5: Rannikon öljy- ja kemikaalijätteen säilytyskapasiteetti on varmistettu (uusi)
PÄÄTAVOITE
ROSKAT: Roskaantumisen vähentäminen
ALATAVOITTEET:
ROSKAT1: Kertakäyttöisen muovin määrä merenrannoilla laskee vähintään 30% vuoden 2022 tasosta (uudistettu)
ROSKAT2: Pohjaroskaseurannan menetelmät vakiintuvat vuoteen 2027 mennessä (uusi)
ROSKAT3: Jätevedenpuhdistamot poistavat erittäin merkittävän osan jätevesien mikromuoveista (jatkettava)
PÄÄTAVOITE
VIERAS: Haitallisten vieraslajien määrän vähentäminen
ALATAVOITTEET:
VIERAS1: Alusliikenteen mukana leviävien lajien määrä vähenee (jatkettava)
VIERAS2: Ihmisen tahallisesti luontoon vapauttamien vieraslajien määrä vähenee (uusi)
VIERAS3: Vieraslajit eivät leviä edelleen uusille Suomen merialueille ihmistoiminnan seurauksena (uusi)
PÄÄTAVOITE
LUVA: Merellisten luonnonvarojen käyttö on kestävää
ALATAVOITTEET:
LUVA1: Kalastuksen ohjauksella ja säätelyllä turvataan tärkeimpien rannikkolajien kalastuksen kestävyys ja biologinen monimuotoisuus sekä edistetään hyvän tilan saavuttamista (jatkettava)
LUVA2: Meritaimenkantojen tila paranee osaltaan merellisen kalastuksen säätelyn myötä (jatkettava)
LUVA3: Haahkaan ja alliin kohdistuva ihmistoiminnan aiheuttama kuolleisuus vähenee mm. metsästystä rajoittamalla (jatkettava)
LUVA4: Kalastuksessa saadut sivusaaliismäärät tunnetaan ja ne eivät osaltaan uhkaa lajien tai kantojen tilaa sekä niille asetettujen tavoitetilojen saavuttamista tai niissä pysymistä (uusi)
PÄÄTAVOITE
LUONTO: Luonnonsuojelun ympäristötavoitteet edistävät meriympäristön hyvän tilan saavuttamista
ALATAVOITTEET:
LUONTO1: Lisäsuojelun keskittäminen merellisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille/ keskeisimmille alueille, tavoitteena siirtyä kohti 30 % kattavuutta Suomen merialueesta (ml. kriteerit täyttävät OECM alueet) (uudistettu)
LUONTO2: Merellisten suojelualueiden hoidon tehokkuus paranee (uudistettu)
LUONTO3: Saariston pesimäluodot vapaiksi vieraspedoista (uudistettu)
LUONTO4: Itämerennorpan Saaristomeren ja Itäisen Suomenlahden kantojen tila /suotuisan suojelun taso paranee suojelutoimenpiteillä (uudistettu)
LUONTO5: Tiukan suojelun alueet sisältävät arvokkaimmat/ herkimmät meriluonnon monimuotoisuuden alueet, tavoitteena siirtyä kohti 10 % kattavuutta merialueesta (uusi)
LUONTO6: 30 % heikentyneistä elinympäristöistä on ennallistamistoimien piirissä (uusi)
PÄÄTAVOITE
MELU: Vedenalaisen melun määrä vähenee
ALATAVOITTEET:
MELU1: Impulsiivinen vedenalainen melu ei ole haitallista meriympäristölle
(uusi)
MELU2: Jatkuva vedenalainen melu ei ole haitallista meriympäristölle (uusi)
MELU3: Vedenalaisen melun haitalliset vaikutukset lajeille tunnetaan ja melun määrää voidaan alueellisesti ja ajallisesti vähentää, esimerkiksi kausittaisilla nopeusrajoituksilla tai suojelualueilla, joille asetetaan veneilyä tai muuta toimintaa koskevia rajoituksia. (uusi)
Ympäristötavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä, ja siksi näihin liittyvä toimenpidekirjo on hyvin laaja. Laajaan toimenpidekirjoon pohjautuvat kustannus- ja hyötyarvioinnit olisivat lopputulokseltaan niin yleisiä, että on tarkoituksenmukaisempaa tehdä kustannus- ja hyötyanalysointi vasta toimenpideohjelman valmisteluvaiheessa.
Merenhoitoa ohjaavat lait ja asetukset
Meristrategiapuitedirektiivi ja Suomen kansallinen laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää ympäristötavoitteiden asettamista (Meristrategiapuitedirektiivi 2008/56/EC , johdanto (kappaleet 26, 29, 30, 38), Art. 3 (määritelmät), Art. 5 (määräpäivät ja vuodet), Art.10 (kuvaus ja ympäristötavoitteiden asettaminen), Art. 13 (toimenpideohjelmat kohta 1 ja 7), Art. 17/2b (raportointi ja päivittäminen), Art. 19 (yleisön kuuleminen ja tiedottaminen), sekä Liite IV (ohjeellinen luettelo ympäristötavoitteita asetettaessa huomioon otettavista ominaisuuksista).
Meristrategiapuitedirektiivi (MSD, 2008/56/EY) on Suomessa pantu täytäntöön lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Tästä huolimatta merenhoidon ympäristötavoitteet eivät ole juridisesti sitovia kuten vesienhoidon ympäristötavoitteet. Merenhoidon ympäristötavoitteet eivät vastaa vesienhoidon ympäristötavoitteita, jotka ovat lupaharkintaa sitovia. Näistä esimerkkinä EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu Saksan Weser päätökseen liittyen, tai Suomen Finpulp KHO päätös. Merenhoidon ympäristötavoitteet eivät myöskään korvaa tai estä niitä tavoitteita, joita Suomi on sopinut tai sopii kansainvälisesti esimerkiksi YK:n alaisissa monikansallisissa sopimuksissa kuten kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), YK:n biodiversiteettisopimuksessa (CBD) tai Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM). Esimerkiksi merenkulun osalta Suomella ei ole lainsäädäntövaltaa omien aluevesien ulkopuolella.
On kuitenkin tarkoituksenmukaista asettaa merenhoidon ympäristötavoitteita koska nämä ohjaavat toimenpiteiden määritystä ja mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen seurantaa, kuten meristrategiapuitedirektiivin Art. 13 kohdissa 1 ja 7 todetaan.
Ympäristötavoitteet eivät kuitenkaan linjaa toimenpiteiden lukumäärää, niiden intensiteettiä, tai toimenpiteiden toteuttamisen edellyttämiä resursseja. Toimenpideohjelman päivityksen yhteydessä voidaan siksi myös merenkulun osalta suunnitella toimenpiteitä, jotka huomioivat kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) juridiset vaikutukset ja edistävät näiden sekä kansallisten ympäristötavoitteiden saavuttamista. Merenhoidon ympäristötavoitteet, jotka ovat asetettu vuoden 2024 tila-arviossa rakentuvat pitkälti edellisen toimeenpanokierroksen ympäristötavoitteisiin ja uudet tavoitteet pohjautuvat uuden vuoden 2024 tilaraportin tuloksiin ja esille nostamiin tarpeisiin.