Roskaantuminen merialueilla
Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista meriympäristöä uhkaavista ongelmista. Suurin osa mereen päätyvästä roskasta on muovia, joka säilyy meriympäristössä pitkään ja vähitellen murentuu niin pieneksi, ettei sitä voida enää poistaa keräämällä. Suomen merialueiden roskaantumisen tilaa arvioidaan nyt vuosina 2017–2022 ensimmäistä kertaa. Tila arvioidaan laskemalla rantojen makroroskien, eli > 2,5 cm:n kokoisten roskien määrä. Jos roskia on enemmän kuin 20 kpl / 100 m, alue on heikossa tilassa roskaantumisen suhteen.
Rannalla olevien roskien lisäksi arvioitiin
- mikroroskien (0,1-5 mm:n kokoluokka) määrää pintavedessä ja pohjasedimentissä
- merenpohjalle vajonneiden makroroskien määrää
- pinnalla kelluvien tai vesipatsaassa leijuvien makroroskien määrää sekä
- eläimille koituvia haittoja.
Edellä mainituista roskatyypeistä ei kuitenkaan ole saatavissa vielä riittävästi aineistoa tila-arvion tekemistä varten ja niiden seuranta on vasta kehitteillä.
Yhteenveto roskaantumisen tilasta
Roskien määrä rannoilla on arvioitu ensimmäistä kertaa meriympäristössä ja tila arvioitiin hyväksi Selkämerellä ja Merenkurkussa. Perämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden rannoilla roskamäärät ylittävät kuitenkin kynnysarvon. Suomenlahdella ja Saaristomerellä roskamäärät ovat laskeneet. Mikroroskien ja merenpohjan makroroskien osalta tila-arviota ei vielä voitu tehdä, sillä seurantatietoa ei ole kertynyt riittävästi, eikä niille ole asetettu hyvän tilan kynnysarvoja.
Lisätietoja roskien määrän ja laadun indikaattoreista löytyy tietolehtisestä:
Roskan määrä ja laatu rannalla ja meressä 2024 -indikaattoritietolehtinen (pdf, 742 kt)Ympäristötavoitteet roskakuormituksen vähentämiseksi
Meren roskaantumisen vähentämiseksi asetettiin vuonna 2018 seuraavat ympäristötavoitteet:
- ROSKAT1: Jätteiden vastaanotto on tehokasta ja käyttäjäystävällistä kaikissa satamissa.
- ROSKAT2: Tupakantumppien määrä Suomen urbaaneilla rannoilla vähenee merkittävästi.
- ROSKAT3: Jätevedenpuhdistamot poistavat erittäin merkittävän osan jätevesien mikromuoveista.
- ROSKAT4: Muovin määrä meriympäristössä laskee vähintään 30 % vuoden 2015 tasosta.
ROSKAT1, ROSKAT2 ja ROSKAT3 saavuttamisen arvioimiseksi ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tietoa. ROSKAT4 saavuttamista arvioitiin vertaamalla muoviroskien määrän vuosikeskiarvoja vuosina 2015 ja 2022 eri merialueiden seurantarannoilla. Vertailu voitiin tehdä vain Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren merialueilla, koska vain näillä alueilla on tehty seurantaa vähintään vuodesta 2015 lähtien. Muoviroskan keskimääräiset kappalemäärät ovat vähentyneet yli 30 % vuosien 2015 ja 2022 välillä kaikilla kolmella merialueella, eli niiden osalta tavoite saavutettiin.
Ympäristötavoitteiden arviointi on esitetty Tausta-asiakirjassa:
Merenhoidon ympäristötavoitteiden tarkistaminen 2024 (pdf, 5 Mt)Vuosille 2024-2030 asetetaan kolme ympäristötavoitetta:
- Uudistettu ROSKAT1: Kertakäyttöisen muovin määrä merenrannoilla laskee vähintään 30% vuoden 2022 tasosta.
- Uusi ROSKAT2: Pohjaroskaseurannan menetelmät vakiintuvat vuoteen 2027 mennessä.
- Uudistettu ROSKAT3: Jätevedenpuhdistamot poistavat erittäin merkittävän osan jätevesien mikromuoveista..