Vieraslajien seuranta

Tietoa vieraslajeista kerätään muiden seurantaohjelmien tuottamista aineistoista sekä kansalaisten ilmoittamien havaintojen avulla. Lisäksi kohdennettua vieraslajiseurantaa tehdään rannikkoasemilla kovilla pohjilla ja suurimmissa kansainvälisen liikenteen satamissa.

Yleinen ympäristötavoite on, että uusien saapuvien vieraslajien määrä vähenee.

Vieraslajitietoa on kerätty kasvi-, eläinplankton- ja pohjaeläinseurantaohjelmissa 1960- ja 1970-luvuilta lähtien. Satamaseurantaa on tehty projektivaroin vuosina 2012, 2013 ja 2018. Säännöllisempi satamaseuranta on tarkoitus aloittaa 2021. Kovien pohjien liikkuvien ja kiinnittyvien eliöiden seuranta alkoi vuonna 2020.

Vieraslajiseurantaa tekevät Suomen ympäristökeskus ja rannikon ELY-keskukset.

Seurantamenetelmät

Vieraslajeista saadaan paljon lajistotietoa muiden seurantojen yhteydessä. Seurantatietoa saadaan satamaseurannasta sekä vesipatsaan elinympäristön seurantaohjelmasta (eläinplanktonin koostumus ja määrä -alaohjelma, kasviplanktonin koostumus, määrä ja kukintojen lajisto -alaohjelma), merenpohjan elinympäristöjen seurantaohjelmasta (avomeren pehmeiden pohjien eläinyhteisöt -alaohjelma, rannikkovesien pehmeiden pohjien eläinyhteisöt -alaohjelma, makrolevä- ja sinisimpukkayhteisöt -alaohjelma) sekä rannikkokalojen seurannasta. Lisäksi vieraslajien esiintymätietoja saadaan vedenalaisen luonnon kartoitusohjelmasta (VELMU). Kohdennettua vieraslajiseurantaa tehdään myös kovilla pohjilla rannikolla.

Aineistoista tarkastellaan vieraslajien lajimäärää, runsautta ja levinneisyyttä. Myös kansalaishavainnot tukevat vieraslajien levinneisyyden arviointia.

Satamaseuranta mahdollistaa EU:n vieraslajiasetuksen ja IMO:n Painolastivesiyleissopimuksen mukaisen seurannan. Satamissa tapahtuva seuranta takaa suuremmalla varmuudella uusien vieraslajien havaitsemisen, sillä satamat ovat usein ensimmäisiä paikkoja, joihin vieraslajit saapuvat. Siksi satamat on valittu tärkeiksi erityisseurantakohteiksi.

Satamaseurannassa kasvi- ja eläinplanktonnäytteet otetaan vesinäytteestä tai haavilla. Pehmeiden pohjien eläinnäyte otetaan kauhanoutimella. Pohjakalojen ja äyriäisten pyyntiin käytetään pienikokoisia mertoja. Kiinnittyviä eliöitä kerätään kovilta pinnoilta varsihaavilla ja muualta kiinnittymislevyillä.

Matalien vesien vieraslajit eivät tule kattavasti esille seurannoissa. Siksi kansalaisten havainnot esimerkiksi oudoista ravuista ja kaloista ovat tärkeitä. Havaintoja kerätään vieraslajiportaalin kautta: ilmoita vieraslajihavaintosi tästä. Vieraslajiportaalissa on myös saatavissa lisätietoa ja tunnistustietoa vieraslajeista.