Hylkeiden ravitsemustila
Hallien traanikerroksen paksuus näyttää vaihtelevan pääasiallisen ravintokalan, silakan, keskipainon mukaan. Ravitsemuksen katsotaan olevan hyvässä tilassa, jos metsästettyjen hallien traanin paksuus ylittää 40 mm ja sivusaaliiksi jääneiden hallien traani ylittää 35 mm. Vuosina 2016-2021 traanin paksuus oli keskimäärin 37,5 mm. Koska aineistossa on sekä metsästettyjä että sivusaaliiksi jääneitä halleja, arvojen katsotaan ylittävän hyvälle tilalle määritetyt kynnysarvot . Ravintokalojen kannat kuvastavat myös hallin elinympäristön eli habitaatin tilaa, joka arvioitiin hyväksi koko merialueella.
Itämerennorpan traanin paksuus on ohentunut merkitsevästi 1980-luvun puolivälistä vuoteen 2007, jonka jälkeen se on vähän kasvanut. Vuosina 2016–2021 nuorten norppien traanin paksuus oli keskimäärin 33 mm, mutta ajoittain se on ollut lähellä kynnysarvoa. Koska aineistossa on myös sivusaaliiksi saatuja norppia, joiden kynnysarvo on arvioitu matalammaksi, katsotaan norppien ravitsemuksen olevan mahdollisesti hyvässä tilassa Perämeren ja Merenkurkun alueella. Eteläisten osakantojen (Saaristomeri ja Suomenlahti) ravitsemustilaa ei pystytä arvioimaan, koska näistä kannoista ei ole saatavissa riittävästi näytteitä.
Norppien elinympäristön tilaa arvioitiin ravintokalojen avulla. Elinympäristöt olivat hyvässä tilassa kaikilla muilla merialueilla, paitsi Ahvenanmeren ja Saaristomeren alueella. Lisäksi Selkämeren tilan arvioitiin olevan heikkenemässä.