Siirry sisältöön

Hydrografiset muutokset meriympäristössä

Ihmistoiminta voi aiheuttaa muutoksia merivirtauksissa, aallokkoisuudessa tai veden fysikaalisissa ominaisuuksissa. Nämä muutokset vaikuttavat elinympäristöjen laatuun ja sitä kautta koko ekosysteemin tilaan. Suomen merialueilla hydrografisten muutosten pinta-ala on pieni ja kaikki merialueet ovat hyvässä tilassa niiden osalta.
Kuva
Laituri myrskyssä.
Ihmisen tekemät rakennelmat tai meren hyödyntäminen voivat vaikuttaa virtauksiin ja aallokkoisuuteen. © Riku Lumiaro

Hydrografiset muutokset ovat ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia virtauksissa, aallokkoisuudessa, suolapitoisuudessa ja lämpötilassa. Ne voivat johtua esimerkiksi erilaisista rakennelmista, kuten silloista tai pengerryksistä, jokien patoamisesta, ruoppauksesta tai mereen johdettavista lauhdevesistä. Hydrografiset muutokset vaikuttavat elinympäristöjen laatuun ja siten myös ekosysteemin tilaan.  

Meren ollessa hyvässä tilassa hydrografian suhteen, rantaan, merenpohjaan tai merelle tehtävät rakennelmat tai niiden toiminta eivät merkittävästi muuta alueen hydrografisia olosuhteita eivätkä aiheuta luontaisen luontotyypin merkittävää vähentymistä. 

Tila-arviossa keskityttiin rantarakennelmien kuten patovallien, aallonmurtajien, siltojen ja pengerryksien aiheuttamiin vaikutuksiin virtauksissa. Vaikutusten laajuus vaihtelee eri rannikkoalueilla niin että vaikutusten osuus rannikkoalueiden pinta-alasta on 0,05-1,2 % välillä. Vaikutukset ovat laajimpia Selkämeren rannikkovesissä, jossa kokonainen saariston osa on aikoinaan muutettu makeanveden altaaksi ja vaikutukset arvioidaan edelleen haitalliseksi. Arvio ei kata Ahvenanmaan rannikkovesiä. 

Kuva
Taulukko, jonka sisältö on selitetty tekstissä
Hydrografisten muutoksien pinta-alat ja osuudet merialueiden rannikkovesissä. Ahvenanmaan rannikkovedet eivät ole mukana arviossa. © Suomen ympäristökeskus

Teollisuuden ja lämpövoimaloiden lauhdevesien tuottama lämpökuorma mereen vuosien 2017-2022 keskiarvona arvioitiin kussakin rannikkovesityypissä. Lämpökuorman suuruus riippuu voimakkaasti teollisuuden ja suurkaupunkien sijainnista rannikkoalueilla. Lämpökuorma on suurin Suomenlahden ja Selkämeren sisemmissä rannikkovesissä.

  Lämpökuorma (TJ) 
Suomenlahden sisemmät rannikkovedet  87 935
Suomenlahden ulommat rannikkovedet  10
Lounainen sisäsaaristo 3 483
Selkämeren sisemmät rannikkovedet  98 893
Merenkurkun sisäsaaristo  1 606
Perämeren sisemmät rannikkovedet  3 438

Hydrografisten muutosten pinta-alat arvioitiin kokonaisuudessaan vähäisiksi ja siksi Suomen rannikkovedet ovat niiden osalta hyvässä tilassa. Tila-arviossa ei kuitenkaan selvitetty hydrografisia vaikutuksia tarkemmin määritettyihin luontotyyppeihin. Osa rannikkovesien luontotyypeistä - mm. monet fladat – ovat pienialaisia ja herkkiä virtauksissa tapahtuville muutoksille. Seuraavissa tila-arvioissa näiden muuttuneisuus tulisi arvioida tarkemmin. 

Ympäristotavoitteet hydrografisille muutoksille

Hydrografisten muutoksien aiheuttamat paineet eivät edellytä tällä hetkellä ympäristötavoitteiden asettamista. Luonnonsuojelualueisiin liittyvät uudet ja uudistetut ympäristötavoitteet tulevat kuitenkin parantamaan myös virtaus- ja suolapitoisuusolosuhteiden tilaa rannikkovesissä. 

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)