Hydrografiset muutokset meriympäristössä

Hydrografiset muutokset ovat ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia virtauksissa, aallokkoisuudessa, suolapitoisuudessa ja lämpötilassa. Ne voivat johtua esimerkiksi erilaisista rakennelmista, kuten silloista tai pengerryksistä, jokien patoamisesta, ruoppauksesta tai mereen johdettavista lauhdevesistä. Hydrografiset muutokset vaikuttavat elinympäristöjen laatuun ja siten myös ekosysteemin tilaan.  

Meren ollessa hyvässä tilassa hydrografian suhteen, rantaan, merenpohjaan tai merelle tehtävät rakennelmat tai niiden toiminta eivät merkittävästi muuta alueen hydrografisia olosuhteita eivätkä aiheuta luontaisen luontotyypin merkittävää vähentymistä. 

Tila-arviossa keskityttiin rantarakennelmien kuten patovallien, aallonmurtajien, siltojen ja pengerryksien aiheuttamiin vaikutuksiin virtauksissa. Vaikutusten laajuus vaihtelee eri rannikkoalueilla niin että vaikutusten osuus rannikkoalueiden pinta-alasta on 0,05-1,2 % välillä. Vaikutukset ovat laajimpia Selkämeren rannikkovesissä, jossa kokonainen saariston osa on aikoinaan muutettu makeanveden altaaksi ja vaikutukset arvioidaan edelleen haitalliseksi. Arvio ei kata Ahvenanmaan rannikkovesiä. 

Kuva

Teollisuuden ja lämpövoimaloiden lauhdevesien tuottama lämpökuorma mereen vuosien 2017-2022 keskiarvona arvioitiin kussakin rannikkovesityypissä. Lämpökuorman suuruus riippuu voimakkaasti teollisuuden ja suurkaupunkien sijainnista rannikkoalueilla. Lämpökuorma on suurin Suomenlahden ja Selkämeren sisemmissä rannikkovesissä.

Hydrografisten muutosten pinta-alat arvioitiin kokonaisuudessaan vähäisiksi ja siksi Suomen rannikkovedet ovat niiden osalta hyvässä tilassa. Tila-arviossa ei kuitenkaan selvitetty hydrografisia vaikutuksia tarkemmin määritettyihin luontotyyppeihin. Osa rannikkovesien luontotyypeistä - mm. monet fladat – ovat pienialaisia ja herkkiä virtauksissa tapahtuville muutoksille. Seuraavissa tila-arvioissa näiden muuttuneisuus tulisi arvioida tarkemmin.