Pyöriäisen runsaus ja levinneisyys
Mitattua tietoa pyöriäisen esiintymisestä ja runsaudesta on vasta noin kymmenen vuoden ajalta. Historiallisten tietojen perusteella pyöriäinen oli Itämerellä aiemmin selvästi nykyistä runsaampi ja esiintyi säännöllisesti myös koko Suomen rannikkoalueella. Pyöriäispopulaatio romahti 1900-luvun puolivälin jälkeen metsästyksen, kalastuksen sivusaaliiksi joutumisen ja ympäristömyrkkyjen seurauksena, ja sen jälkeen yksilöiden määrä on pysynyt alhaisena.
Itämeren pääaltaan pyöriäispopulaation runsaus ja levinneisyys kartoitettiin ensimmäisen kerran vuosina 2011–2013. Kartoituksen perusteella Itämeren pääaltaan populaation kooksi arvioitiin noin 500 yksilöä. Suomen alueella pyöriäisiä arvioitiin olevan noin 10-20 yksilöä. Viimeaikaisesta kannankoon kehityksestä tai levinneisyysalueen mahdollisista muutoksista ei ole tietoa, mutta merkkejä runsastumisesta ei ole myöskään havaittu. Uusi Itämeren laajuinen kartoitus aloitetaan 2024.
Pyöriäisten kansallinen seuranta Suomessa käynnistettiin 2016 Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella ja on edelleen käynnissä. Menetelmänä käytetään akustista seurantaa, sillä pyöriäiset ääntelevät saalistaessaan. Saatujen tulosten perusteella pyöriäisiä esiintyy Suomen merialueilla ympärivuotisesti ja säännöllisesti, mutta määrät ovat vähäisiä. Yleisöhavaintoja on kerätty vuodesta 2001 alkaen ja niiden perusteella laji esiintyy satunnaisena myös rannikon läheisyydessä Selkämereltä Suomenlahdelle. Hyväksytyt havainnot painottuvat etelärannikolle ja kesäaikaan eli alueellisesti ja ajallisesti ihmisten vilkkaimman liikkumisen yhteyteen.
Alhaisen populaatiokoon, hitaan kannankehityksen ja rajoittuneen levinneisyysalueensa perusteella pyöriäinen ei ole hyvässä tilassa. Myös pyöriäisen elinympäristö avomeren ulappa-alueilla on heikossa tilassa johtuen saalislajien kantojen heikosta tilasta.