AJANKOHTAISTA
Luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Vuoristojen niitetyt niityt (6520) on Euroopan komission ja Suomen ympäristöministeriön yhteisellä päätöksellä poistettu Suomen direktiiviluontotyyppien listalta vuoden 2020 alussa. Luontotyyppi on ollut Suomen listalle virheellisen tulkinnan vuoksi ja alkuperäiset esiintymät on tarkastettu kuuluvaksi luontotyyppeihin Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) sekä Alavat niitetyt niityt (6510). Tästä edes Suomessa katsotaan esiintyvän 68 kpl luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä.
Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Vuonna 2019 EU-komissiolle raportoitiin jaksosta 2013–2018. Luontotyyppien uudet suojelutasot löytyvät Luontodirektiivin luontotyyppiraportit (Raportointi 2013-2018) sivulta sekä päivitetyistä luontodirektiivin Luontotyyppien esittelyistä.
Luontodirektiivi suojelee lähes 200 Euroopan yhteisön tärkeinä pitämää luontotyyppiä. Ne ovat luontotyyppejä, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa hävitä yhteisön alueella. Toisaalta ne voivat olla hyviä esimerkkejä unionin kuudesta luonnonmaantieteellisestä alueesta.
Harjumetsät ovat EU:n suojelema luontotyyppi. Omaleimaisinta harjuluonto on valoisilla paisterinteillä. © Anne Raunio.
Osa luontotyypeistä on ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Ne ovat luontotyyppejä, jotka ovat vaarassa hävitä ja joista unionilla on erityinen vastuu.
Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista 22 on ensisijaisesti suojeltavia.
Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaat osoittamaan suojelukohteita luontotyyppien suotuisan suojelun tason turvaamiseksi. Nämä luontotyypit on lueteltu luontodirektiivin liitteessä I. Natura 2000 -alueiden valinta perustuu osaltaan luontotyyppeihin. Alueiden valintaperusteet ovat liitteessä III.
Taulukko: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin luontotyypit; koodit ja nimet suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi
Euroopan unionin luonnon tilan arvio: Euroopan tasolla luontotyyppien tilanne on huonompi kuin lajien.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Inka Keränen, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1948, etunimi.sukunimi@syke.fi