Pääskyt

Haarapääskyn levinneisyys
 

Levinneisyys, kannankehitys ja elintavat

Sekä tervapääskyn että haara- ja räystäspääskyn levinneisyysalueet kattavat lähes koko Suomen, ja vain pohjoisimmassa Lapissa esiintyminen on aukkoista. Lajien levinneisyysalueet ovat pysyneet pitkään vakaina pesimäkantojen muutoksista huolimatta.

Räystäspääskyn pesimäkanta on romahtanut yli puolella ja haarapääskyn kolmanneksella parinkymmenen viime vuoden aikana. Pesimäkannan arviot ovat (v. 2015) tervapääskyllä alle 30 000 paria ja haarapääskyllä enintään 150 000 paria. Räystäspääskyn pesimäkannan on arvioitu romahtaneen alle 100 000 parin, ja laji on tuoreimmassa (2015) uhanalaisarvioinnissa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN).

Nimestään huolimatta tervapääsky ei kuulu pääskyihin lainkaan vaan kirskulintuihin eikä näin ole kovinkaan läheistä sukua pääskyille.

Tervapääsky. © Matti Rekilä
Tervapääsky on helposti tunnettava kirskuvasta äänestä, tummasta puvusta ja sirppimäisistä siivistä. © Kuva: Matti Rekilä

Valtaosa tervapääskyistä pesii yhdyskunnissa kaupunkien kattojen räystäiden alaisissa koloissa. Myös haara- ja räystäspääsky suosivat rakennuksia ja rakenteita, mutta eivät sijoita pesiään koloihin vaan seinustoille, ulokkeiden päälle ja haarapääsky myös ulkorakennusten sisätiloihin.

Lajit munivat yleensä kesäkuussa, haara- ja räystäspääskyt harvemmin jo toukokuun lopulla tai vielä heinäkuussakin. Tervapääsky hautoo runsaat kolme viikkoa ja haara- ja räystäspääsky runsaat kaksi viikkoa. Pesäpoikasaika on tervapääskyllä pitkä, noin puolitoista kuukautta, haarapääskyllä enintään kolme viikkoa ja räystäspääskyllä vajaan kuukauden. Kunkin lajin emot ovat pesäpaikkauskollisia. Rengaslöytöjen mukaan tervapääsky voi elää yli 20-vuotiaaksi ja sekä haara- että räystäspääsky yli kymmenvuotiaiksi.

Sekä tervapääsky että haara- ja räystäspääsky ovat pitkänmatkanmuuttajia, jotka talvehtivat eteläisessä Afrikassa. Syysmuutto käynnistyy pian pesinnän jälkeen, ja valtaosa linnuista poistuu Suomesta jo elokuussa ja syyskuun alussa. Kevätmuuttajat palaavat toukokuussa ja kesäkuun alussa.

Haarapääsky. © Matti Rekilä
Haarapääskyllä on pitkät pyrstöjouhet ja punamusta kurkku. © Kuva: Matti Rekilä

Pääskyt rakennuksissa

Tervapääskyn tai haara- ja räystäspääskyn pesinnöistä rakennuksissa ei yleensä koidu merkittävää haittaa. Haara- ja räystäspääskyt aiheuttavat kuitenkin hygieniahaittoja pesiessään esimerkiksi avokuisteilla. Haitta on kuitenkin lyhytaikaista ja keskittyy pesäpoikasaikaan alle kuukauden jaksolle keskikesällä. Katto- ja julkisivuremontit voivat vaikuttaa pesintöjen onnistumiseen, jolloin niissä tulee huomioida pesintöjen aikataulu.

Räystäspääsky. © Matti Rekilä
Räystäspääsky eroaa haarapääskystä lyhyemmän pyrstön, vaalean kurkun ja alaselän valkean laikun perusteella. © Kuva: Matti Rekilä

Ratkaisumalleja

Tervapääskyn tai haara- ja räystäspääskyn pesintöjen onnistumiseen vaikuttavat ulkoremontit, kuten katto- ja julkisivuremontit, tulisi tehdä pesimäajan ulkopuolella syyskuulta huhtikuulle.

Paikoissa, joissa haara- tai räystäspääskyn pesinnöistä aiheutuu hygieniahaittaa, pääskyt voidaan houkutella vaihtamaan pesäpaikkaa sijoittamalla niille sopivia ulokkeita esimerkiksi saman rakennuksen sellaiselle sivustalle, jolla pesistä ei koeta olevan haittaa. Tämä tulisi tehdä ennen toukokuuta ja samalla voi asettaa mekaanisia esteitä edelliskesän pesäpaikalle. Tähän voi käyttää myös linnunestoverkkoa (polyeteeni, 19 mm:n silmäkoko).

Poikkeamislupamenettelyn vaativat muun muassa:

  • lintujen pyydystäminen tai tappaminen
  • pesintöjen häirintä
Julkaistu 22.5.2017 klo 10.43, päivitetty 13.12.2018 klo 17.31