Hyppää pääsisältöön

Valtakunnallinen yöperhosseuranta

Yöperhoset ovat pimeän aikaan lentäviä suurperhosia, joita on Suomessa yhteensä yli 900 lajia. Seuraamalla yöperhosia saadaan nopeasti tietoa luonnossa tapahtuneista muutoksista. Yöperhosia elää kaikenlaisissa elinympäristöissä, ja monimuotoisena ryhmänä niillä on myös paljon eri elintapoja. Siksi ne soveltuvat hyvin mm. monimuotoisuuden ja ympäristön tilan tutkimiseen.
Kuva
Yöperhosseuranta_orapihlajayökkönen
Yöperhosseurannan avulla saadaan tietoa Suomessa esiintyvistä yöaktiivisista perhosista. Kuvassa maan eteläosissa yleinen orapihlajayökkönen (Allophyes oxyacanthae). © Patrik Åberg

Seurannan tausta

Keväällä 1993 aloitettiin Syken koordinoima valtakunnallinen yöperhosseuranta. Seurantaa toteutettiin ensimmäisinä vuosina monenlaisilla paikoilla, mutta vuodesta 1998 on keskitytty pääosin metsäisiin ympäristöihin. Vuoteen 2015 asti alueelliset ELY-keskukset vastasivat seurannan valorysien ylläpidosta ja viikoittaisesta koennasta, ja paikalliset perhosharrastajat määrittivät perhoset sekä tallensivat havainnot.

Kuva
Yöperhosseurannan rysäpaikat kaudella 2022.
Seurantapaikat 2022. © Syke

Nykyisin harrastajat hoitavat itse valorysien ylläpitoa määritysten ja aineiston tallennusten lisäksi. Osa rysistä on myös mm. biologisten tutkimusasemien, Metsähallituksen luontokeskusten ja kuntien hoidettavina, mutta niidenkin aineistot määritetään ja tallennetaan harrastajien toimesta. Suomessa on vahva tutkimus- ja harrastushistoria, jonka ansiosta maassa on paljon osaavia perhosharrastajia.

Seurantaverkon laajuus on vaihdellut vuosien mittaan 33-152 pyydyksen välillä (huippu vuonna 1996). Viimeisimpinä vuosina seurantapaikkojen määrä on kasvanut, ja vuonna 2022 päästiin pitkästä aikaa yli 100 seurantapaikan kattavuuteen. Nykyisellään seuranta on myös maantieteellisesti kattavampi kuin koskaan. Kattavan seurantaverkon avulla saadaan tärkeää tietoa yöperhoslajiston ja samalla yleisemmin ympäristön muutoksista eri puolilla Suomea.

Seurantamenetelmä

Seurantamenetelmänä käytetään valopyydysnäytteitä, joista määritetään yöaktiivisten suurperhosten laji- ja yksilömäärät sekä sukupuolet. UV-säteilyä tuottava lamppu houkuttelee perhoset pyydyksiin, joista ne kerätään säännöllisesti noin viikon välein. Seurantakausi kestää maan eteläosissa yleensä huhtikuulta marraskuulle, pohjoisempana kausi on lyhyempi.

Yöperhosten seurannassa on aiemmin käytetty pääasiassa Jalas-mallisia valopyydyksiä. Vuodesta 2020 alkaen seurantaverkon pyydyksiä on vaihdettu uuden mallisiin pakastinrysiin, jotka pakastavat näytteet, eikä terveydelle haitallisia kemikaaleja tarvitse enää käyttää perhosten tainnuttamiseen. Vuoden 2022 loppuun mennessä lähes kaikki seurantaverkon rysät on vaihdettu pakastinrysiin.

Kuva
Yöperhosseurannassa käytettävä pakastinrysä.
Seurannassa käytettävä pakastinrysä Sallan Värriössä. © Risto Haverinen

Yöperhosseurannassa seurattavat lajiryhmät

Suurperhoset (yläheimot)

  • sirppisiipismäiset (Drepanoidea) – 13 lajia
  • mittarimaiset (Geometroidea) – 316 lajia
  • karvakehrääjämäiset (Lasiocampoidea) – 15 lajia
  • kehrääjämäiset (Bombycoidea) – 21 lajia
  • yökkösmäiset (Noctuoidea) – 543 lajia

Pikkuperhoset (heimot)

  • juuriperhoset (Hepialidae) – 7 lajia
  • puuntuhoojat (Cossidae) – 4 lajia

Lisäksi Pohjois-Suomesta (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) on määritetty ja tallennettu kaikki pikkuperhoset

Yöperhosseuranta monimuotoisuuden ja ympäristön muutosten mittarina

Yöperhosseurannan aineiston avulla luonnon monimuotoisuutta voidaan arvioida käyttäen suoraan laji- ja yksilömääriä tai erilaisia laskennallisia indeksejä. Esimerkiksi yksittäisille lajeille voidaan laskea tarkkoja tunnuslukuja kannanmuutoksista, ja yhdistämällä eri lajeja ryhmiksi elinympäristön tai lajiominaisuuksien (esim. ravintokasvien) perusteella voidaan tarkastella laajemmin ympäristömuutosten vaikutuksia. Siten kasveilla ja jäkälillä elävien perhosten laji- ja yksilömäärät ovat eräitä monimuotoisuuden mittareita. Yöperhoset soveltuvatkin erinomaisesti luontotyyppien määrällisen biodiversiteetin eli monimuotoisuuden seurantaan.

Monimuotoisuuden mittarina on käytetty myös laskennallista alfa-diversiteettiä, joka kuvaa tietyn kohteen lajiston paikallista monimuotoisuutta. Kohteen lajimäärän sekä yksilömäärien jakauman tasaisuuden kasvaessa myös alfa-arvo kasvaa. Yöperhosten osalta Suomen korkeimmat alfa-arvot ovat etelärannikolla ja matalimmat pohjoisimmassa osassa maata, ja arvot laskevat tasaisesti etelästä pohjoiseen.

Seurannan rysäpaikat on pyritty sijoittamaan ympäri Suomea mahdollisimman tasaisesti, jotta päästäisiin seuraamaan ilmastonmuutoksen sekä muiden ympäristömuutosten vaikutuksia maan yöperhoslajistoon. Viime vuosina etenkin maan pohjoisosiin on saatu perustettua uusia rysäpaikkoja, joista saadaan tärkeää tietoa pohjoisen lajiston kehityksestä ilmastonmuutoksen edetessä.

Viimeisen 30 vuoden aikana Suomen yöperhoslajistossa on havaittu useita muutoksia. Maahamme on tullut useita uusia lajeja, ja monet aiemmin eteläiset lajit ovat levittäytymässä kohti pohjoista. Samaan aikaan pohjoiset lajit ovat vetäytyneet pohjoisemmas ja niiden taantuminen on jatkunut. Lisäksi yhä useampi laji pystyy muodostamaan kaksi sukupolvea kesässä yhden sijaan, ja tätä esiintyy yhä pohjoisempana.

Yöperhosseurannasta on ilmestynyt useita raportteja Syken sarjoissa ja Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-jäsenlehdessä, sekä tieteellisiä julkaisuja kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Yöperhosseurannan aineistot on vuodesta 2009 lähtien tallennettu uuteen YÖPETi-tietojärjestelmään, joka on osa Syken HERTTA/Eliölajit-tietojärjestelmää. YÖPETI-tietojärjestelmässä on useita räätälöityjä raportteja, jotka helpottavat aineistojen analysointia ja ylläpitoa. Vuoden 2022 keväällä YÖPETI-järjestelmän aineistot integroitiin osaksi Suomen lajitietokeskuksen (laji.fi) aineistoja, missä yöperhosseurannan data vuosilta 1993-2019 on vapaasti tarkasteltavissa: Yöperhosseuranta (laji.fi).

Yöperhosseurannan julkaisuja

Kansainväliset tiedejulkaisut

Antão, L.H., Pöyry, J., Leinonen, R., & Roslin, T. (2020). Contrasting latitudinal patterns in diversity and stability in a high-latitude species-rich moth community. - Global Ecology and Biogeography 29: 896-907. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/geb.13073

Antão, L. H., Weigel, B., Strona, G., Hällfors, M., Kaarlejärvi, E., Dallas, T., ym. 2022: Climate change reshuffles northern species within their niches. - Nature Climate Change 12(6): 587-592. https://www.nature.com/articles/s41558-022-01381-x

Dallas, T.A.D., Pöyry, J., Leinonen, R., & Ovaskainen, O. 2019: Temporal sampling and abundance measurement influences support for occupancy–abundance relationships. - Journal of Biogeography, 46: 2839-2849. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jbi.13718

Dallas, T.A.D., Antão, L.H., Pöyry, J., Leinonen, R. & Ovaskainen, O. (2020) Spatial synchrony is related to environmental change in Finnish moth communities. - Proceedings of the Royal Society of London. Biological Sciences 298: 20200684. https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rspb.2020.0684

Fraixedas, S., Roslin, T., Antão, L. H., Pöyry, J., & Laine, A.-L. 2022: Opinion: Nationally reported metrics can’t adequately guide transformative change in biodiversity policy. - Proceedings of the National Academy of Sciences: 119(9), e2117299119. https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2117299119

Fält-Nardmann, J.J.J., Tikkanen, O.-P., Ruohomäki, K., Lutz-Florian, O., Leinonen, R., Pöyry, J., Saikkonen, K. & Neuvonen, S. 2018. The recent northward expansion of Lymantria monacha in relation to realised changes in temperatures of different seasons. – Forest Ecology and Management 427: 96-105. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S037811271830330X

Hällfors, M. H., Pöyry, J., Heliölä, J., Kohonen, I., Kuussaari, M., Leinonen, R., . . . Saastamoinen, M. 2021:. Combining range and phenology shifts offers a winning strategy for boreal Lepidoptera. - Ecology Letters, 24(8): 1619-1632. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ele.13774

Leinonen, R., Söderman, G., Itämies, J., Rytkönen, S. & Rutanen, I. 1998: Intercalibration of different light traps and bulbs used in moth monitoring in northern Europe. - Entomologica Fennica 9(1): 37-51. https://journal.fi/entomolfennica/article/view/83965

Merckx, T., Nielsen, M. E., Heliölä, J., Kuussaari, M., Pettersson, L. B., Pöyry, J., ym. 2021: Urbanization extends flight phenology and leads to local adaptation of seasonal plasticity in Lepidoptera. - Proceedings of the National Academy of Sciences: 118(40), e2106006118. https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2106006118

Pilotto, F., Kühn, I., ym. (2020) Changes in long-term biodiversity trends in Europe. – Nature Communications 11: 3486. 

Pöyry, J., Leinonen, R., Söderman, G., Heikkinen, R.K., Nieminen, M. & Carter, T.R. 2011: Climate-induced increase of moth multivoltinism in boreal regions. - Global Ecology and Biogeography 20: 289-298. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1466-8238.2010.00597.x

Pöyry, J., Böttcher, K., Fronzek, S., Gobron, N., Leinonen, R., Metsämäki, S. & Virkkala, R. 2018: Predictive power of remote sensing versus temperature-derived variables in modelling phenology of herbivorous insects. - Remote Sensing in Ecology and Conservation, doi:10.1002/rse2.56. https://zslpublications.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/rse2.56

Valtonen, A., Ayres, M.P., Roininen, H., Pöyry, J. & Leinonen, R. 2011: Environmental controls on the phenology of moths, predicting plasticity and constraint under climate change. - Oecologia 165: 237-248. https://link.springer.com/article/10.1007/s00442-010-1789-8

Valtonen, A., Leinonen, R., Pöyry, J., Roininen, H., Tuomela, J. & Ayres, M.P. 2014: Is climate warming more consequential towards poles? The phenology of Lepidoptera in Finland. - Global Change Biology 20: 16-27. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/gcb.12372

Valtonen, A., Latja, R., Leinonen, R. & Pöysä, H. 2017: Arrival and onset of breeding of three passerine birds in Eastern Finland tracks climatic variation and phenology of insects. – Journal of Avian Biology 48: 785-795. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jav.01128

Yleistajuiset, ammatti- ja harrastejulkaisut

Leinonen R. 1994: Perhoset ja luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti. -Artikkeli Ympäristörakentaja-lehdessä nro 1/1994.

Leinonen, R., Söderman, G., Lundsten, K.-E. & Grönholm, L. 1998: Valtakunnallisen yöperhosseurannan tulokset 1996. – Baptria 23(2): 63-71. Baptria_1998-2.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Leinonen, R. 1998: Rysämyrkkyjen käyttö luvanvaraiseksi. – Baptria 23(2): 79-82. Baptria_1998-2.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Leinonen, R., Söderman, G. & Lundsten, K.-E. 1999: Valtakunnallisen yöperhosseurannan tulokset 1997. - Baptria 24(1): 47-54. Baptria_1999-1.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Leinonen, R., Söderman, G. & Lundsten, K.-E. 2000: Valtakunnallisen yöperhosseurannan tulokset 1998. Baptria 25(4): 163-170. Baptria_2000-4.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Leinonen, R. 2001: Kainuun ympäristökeskus ja hyönteiset. –Artikkeli Kainuun ympäristökeskuksen Vaaran laelta- asiakaslehdessä 1/2001, s. 7.

Leinonen, R. 2002: Ilmaston lämpenemisen vaikutukset hyönteisiin. –Artikkeli Kainuun ympäristökeskuksen Vaaran laelta- asiakaslehdessä 1/2002, s. 3.

Leinonen, R., Lundsten, K.-E., Söderman, G. & Tuominen-Roto, L. 2003: Valtakunnallisen yöperhosseurannan tulokset 1999.  - Baptria 28(1): 16-22. Baptria_2003-1.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Leinonen, R., Pöyry, J., Söderman, G. & Tuominen-Roto, L. 2016: Suomen yöperhosseuranta (Nocturna) 1993-2012. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2016: 1-71. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161221

Leinonen, R., Pöyry, J., Söderman, G. & Tuominen-Roto, L. 2017: Suomen yöperhosyhteisöt muutoksessa - valtakunnallisen yöperhosseurannan keskeisiä tuloksia 1993-2012. Baptria 42: 74-92. Baptria_2017-3_03.indd (researchgate.net)

Mutanen, M., Itämies, J. & Leinonen, R. 1994: Oidaematophorus rogenhoferi Mann, 1871 (Lepidoptera, Pterophoridae) Suomelle uusi sulkaperhonen. - Baptria 19(2): 60-61. Baptria_1994-2.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Nieminen, M. (ed.) 1996: International Moth Monitoring Scheme, - proceeding of a seminar, Helsinki, Finland 10. April 1996. - Tema Nord 1996:630, 84 s.

Pöyry, J., Heliölä, J., Kuussaari, M. & Leinonen, R. 2018: Perhosten kannanvaihtelut kahdessa erityyppisessä seurannassa. – Vastaavatko linjalaskennoilla ja valorysillä tehdyt havainnot toisiaan? – Baptria vol 43(2): 53-56. https://www.researchgate.net/publication/333917870<

Somerma, P., Söderman, G. & Väisänen, R. 1993: Valtakunnallisen yöperhosseurannan opas. Vesi- ja ympäristöhallituksen moniste- sarja, 487. Helsinki. 58 s.

Söderman, G. (ed.) 1994: Moth Monitoring Scheme. >A handbook for field work and data reporting. Environment Data Centre. Helsinki. 63 s.

Söderman, G., Väisänen, R., Leinonen, R. & Lundsten, K.-E. 1994: Valtakunnallisen yöperhosseurannan 1. vuosiraportti, Finnish Moth Monitoring Newsletter 1993. Helsinki. 78 s.

Söderman, G., Lundsten, K.-E., Leinonen, R. & Grönholm, L. 1995: Valtakunnallisen yöperhosseurannan 2. vuosiraportti, Finnish Moth Monitoring Newsletter 1994. Helsinki. 74 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167551

Söderman, G., Lundsten, K.-E., Leinonen, R. & Grönholm, L. 1997: Valtakunnallisen yöperhosseurannan 3. vuosiraportti, Nocturna Annual Newsletter 1995. - Suomen ympäristö, luonto ja luonnonvarat 62 . Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 68 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/187955/SY_62.pdf

Söderman, G., Lundsten, K.-E. & Leinonen, R. 1998: Luoteis-Venäjän yöperhosseurannan tulokset 1995-97, Results from the Moth Monitoring Scheme in Northwestern Russia 1995-97. Baptria 23(4): 219-230. Baptria_1998-4.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Söderman, G., Leinonen, R., Lundsten, K.-E. & Tuominen-Roto, L. 1999: Yöperhosseuranta 1993-1997. - Suomen ympäristö 303. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 64 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/175004

Söderman, G., Leinonen, R. & Lundsten, K.-E. 2000: Moth monitoring in the Baltic countries and Northwestern Russia, Nature monitoring in the Eastern Baltic/1. -Nord DIVS 2000:840, 32 s.

Söderman G, Leinonen, R. & Lundsten, K-E. 2000: Habitat quality Indicators and Indices based on Invertebrate Communities, Nature Monitoring in the Eastern Baltic/2. - Tema Nord 2000:613, 48 s.

Väisänen, R. 1993: Valtakunnallinen yöperhosseuranta. – Baptria 18: 9-11. Baptria_1993-1.pdf (perhostutkijainseura.fi)

Kokousjulkaisujen abstraktit

Itämies, J.H., Leinonen, R. & Meyer-Rochow, V.B. 2011: Climate change and Shifts in the Distribution of Moth Species in Finland, with a Focus on Province of Kainuu. - Ss. 273-296 teoksessa: Blanco, J. & Kheradmand, H. (toim.): Climate change – Geophysical Foundations and Ecological Effects. https://www.researchgate.net/publication/221916450

Leinonen, R. 2001: Habitat quality indicators and indices based on invertebrate communities. Abstrakti symposio- julkaisussa Biodiversity of the European North, Theoretical basis for the study, socio-legal aspects of the use and conservation (toim. Oleg Kutznetsov).

Opinnäytteet

Kohonen, I. (2020) No long-term change in total macro-moth abundance and biomass in Finland. Master's Thesis, Ecololgy and Evolutionary Biology, Faculty of Biological and Environmental Sciences, University of Helsinki. (Julkaisematon pro gradu -työ; https://helda.helsinki.fi/handle/10138/322591)

Lisätietoja

Kuva
Yöperhosseurannan logo, joka otettiin käyttöön 2022.

Ida-Maria Huikkonen,
Yöperhosseurannan koordinaattori, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 029 5252255, ida-maria.huikkonen@syke.fi

Anna Suuronen
tutkija, Suomen ympäristökeskus,    puh. 029 5252231, anna.suuronen@syke.fi

Juha Pöyry
erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, juha.poyry@syke.fi

 

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)