Suomen sammalet - levinneisyys ja ekologia

Suomen sammallajisto ja sen levinneisyys tunnetaan kohtuullisen hyvin. Tästä huolimatta lähes joka vuosi löytyy maastamme uusia lajeja ja tieto levinneisyydestä karttuu. Viime vuosina levinneisyystietojen kartuttamisessa ovat olleet mukana paitsi monet pitkään sammalia harrastaneet myös huomattava joukko uusia sammalharrastajia. Levinneisyystaulukoiden taustalla olevien näyte- ja kirjallisuustietojen kokoamisesta vastaavat työryhmän pitkäaikainen jäsen Tauno Ulvinen sekä sihteeri Kati Pihlaja.

Koko lajiston levinneisyyden tuntemus ja levinneisyydessä tapahtuneiden muutosten dokumentointi on elintärkeää mm. uhanalaisuuden arvioinnin ja lajien suojelutyön kohdentamiseksi.

Tundrakinnassammal
 

Suomelle uutena lajina löytyi vuonna 2012 mm. maailmanlaajuisesti harvinainen tundrakinnassammal (Scapania tundrae, CR).
© Riikka Juutinen

Lettokehräsammal

Lettokehräsammal (Moerckia hibernica, NT, RT) on hyvä esimerkki lajista, josta on saatu runsaasti uutta tietoa viime vuosien aikana. Nimikin on muuttunut etelänkehräsammalesta lettokehräsammaleksi. © Riikka Juutinen.

Sammaltyöryhmän sihteeri ja muut jäsenet ottavat mielellään vastaan tietoja lajien levinneisyyden kannalta kiinnostavista havainnoista. Näytteet, joihin havainnot perustuvat, tulee tallettaa jonkin luonnontieteellisen museon kokoelmiin. Vain tallennettu näyte on pysyvä dokumentti tehdystä havainnosta. Lutukassa 4/2011 on annettu ohjeita levinneisyystietojen toimittamisesta ja sihteeri opastaa tarvittaessa.

Suomessa käytettävä sammalten nimistö ja lajien levinneisyys eliömaakunnissa

Suomen sammalien nimistö (tieteellinen nimi auktoreineen sekä suomen- ja ruotsinkielinen nimi) ja esiintyminen maamme luonnonmaantieteellisissä eliömaakunnissa julkaistiin Suomen uhanalaiset sammalet -kirjan liitteessä 1 (Ulvinen, T. ja Syrjänen, K. 2009. Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Julk.: Laaka-Lindberg, S., Anttila S. ja Syrjänen, K. (toim.) Suomen uhanalaiset sammalet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas. S. 309–342 s.). Nimistö on vuosien 2017–2021 aikana kokonaan päivitetty ja vastaa nyt vuonna 2020 julkaistua Euroopan sammalnimistön checklistiä (Hodgetts ym. 2020). Myös levinneisyystiedot on saatettu ajan tasalle keväällä 2021. Listaus eliömaakunnille uusista havainnoista ilmestyy Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica -sarjassa syksyllä 2021.

Suomen sammalien nimistöviitteenä raporteissa ja selostuksissa tulee käyttää alla olevaa viimeisintä taulukkoversiota. Samat tiedot löytyvät myös Lajitietokeskuksen Laji.fi -portaalista. Taulukon seuraava päivitysajankohta on avoin.

Lajien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELY-keskuksissa sekä sammalten alueellinen uhanalaisuus

Sammaltyöryhmä ylläpitää lisäksi taulukkoa Suomen sammalten esiintymisestä metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Ensimmäisen kerran taulukko julkaistiin Suomen sammalet -kirjassa 2002 (kts alla). Sammalten metsäkasvillisuusvyöhykkeittäinen alueellinen uhanalaisuus on arvioitu vuonna 2020. Metsäkasvillisuusvyöhykkeiden laajuuden vuoksi sammaltyöryhmä on jakanut ne alueellisten ympäristökeskusten tai nykyään ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden alueisiin. Taulukon seuraava päivitysajankohta on avoin.

Suomenkielinen nimistö löytyy "Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa" -taulukosta.

Kiiltosirppisammal

Kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus, NT, RT). © Riikka Juutinen.

koivulettoa

Koivulettoa. © Riikka Juutinen.

Lähde Sodankylän Pomokairassa

Lähde Sodankylän Pomokairassa. © Riikka Juutinen.

Suomen sammalten ekologia

Monet sammalet ovat vaateliaita elinympäristöspesialisteja. Suomen sammalet -kirjassa esitetyissä ekologiataulukoissa on tietoa lajien kasvupaikoista ja elinympäristövaatimuksista, lisääntymisekologiasta sekä kannan tilasta. Lajisto, nimistö ja levinneisyystiedot ovat jonkin verran muuttuneet ja uhanalaisuusarviointi on vuoden 2000 arvioinnin mukainen. Perustiedot lajien ekologista ovat kuitenkin edelleen paikkansa pitävät.

Kuusamon sammalet

Nordic Bryological Society ja sammaltyöryhmä retkeilivät vuonna 2014 Kuusamossa. Retkeilyä varten laadittiin yksityiskohtainen luettelo Kuusamon eliömaakunnan sammalista.

 

Julkaistu 20.9.2013 klo 10.46, päivitetty 23.6.2021 klo 13.08