Mikroroskan määrä vesipatsaassa ja sedimentissä
Mikroroskat ovat alle 5000 mikrometrin (µm) kokoisia roskahiukkasia, joita päätyy ympäristöön useista eri lähteistä, esimerkiksi liikenteestä, tekstiileistä ja kosmetiikasta. Yhteisesti hyväksyttyä määritelmää merten mikroroskien koon alarajaksi ei ole toistaiseksi olemassa.
Mikroroskien seuranta on vielä uutta ja ensimmäiset aineistot Suomen merialueiden mikroroskista kerättiin vuosina 2020 ja 2022. Näytteitä kerättiin erityisesti avomerialueiden pintavesistä ja pohjasedimentistä. Aineistoa on kuitenkin toistaiseksi vähän eikä hyvän tilan kynnysarvoja ole määritetty kansallisesti tai kansainvälisesti. Niinpä kerättyjen näytteiden pohjalta ei vielä voida laatia arviota merialueiden tilasta. Aluekohtaisia näytepisteitä ei myöskään ole riittävästi, jotta voitaisiin arvioida eri merialueiden välisiä eroja. Erityisesti avomerialueilla kevyet muovihiukkaset kulkevat nopeasti virtausten mukana, ja pitoisuudet samalla näytepisteellä voivat vaihdella hyvin nopeasti.
Suomenlahti on ollut mikroroskaseurannan painopistealue ja Suomenlahden avomeri- ja rannikkoalueilta (väliltä Hanko – Porvoo) onkin saatavilla kaikkein eniten aineistoa mikroroskista. Muilta merialueilta näytteitä kerättiin ainoastaan avomereltä.
Suomenlahden avo- ja rannikkovesien pintavedessä oli vuonna 2020 mikroroskia 0,8-0,9 kpl/m3 ja pohjasedimentissä keskimäärin 404 kpl/kg (kuivapainoa kohden). Matalimmat mikroroskapitoisuudet olivat Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustalta kerätyssä näytteessä (20 kpl/kg) ja korkeimmat pitoisuudet Helsingissä Vanhankaupunginlahdella (1 820 kpl/kg). Mikroroskanäytteiden käsittelyssä käytetään kemikaaleja, jotka voivat vaurioittaa orgaanisia materiaaleja, kuten luonnonkuituja, minkä takia niitä ei ole huomioitu tuloksissa. Käytännössä kaikki vuonna 2020 raportoidut mikroroskat ovat muoveja. Kaikkien merialueiden keskimääräiset mikroroskapitoisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa.
