Näkyvän roskan määrä ja laatu rannoilla
Rantaroskien määrää seurattiin 15 rannalla eri puolilla Suomen rannikkoa vuosien 2012–2022 aikana. Seurattavat rannat olivat kaupunkirantoja, luonnontilaisia rantoja tai siltä väliltä. Laskentatuloksista poistettiin ruokajäte, parafiini, ja vaha sekä tupakantumpit, joiden laskentatapa muuttui vuonna 2020. Tupakantumpit laskettiin ennen vuotta 2020 pienemmältä osa-alalta (10 m x 10 m:n ruutu) kuin muut rantaroskat. EU:n meriroskatyöryhmän ohjeistuksen mukaisesti myös tumpit alettiin laskea koko seuranta-alalta vuodesta 2020 lähtien. Pieneltä osa-alueelta lasketut tupakantumppien määrät eivät todennäköisesti ole vertailukelpoisia koko seuranta-alalta laskettujen määrien kanssa, joten EU-työryhmä suositteli jättämään ennen vuotta 2020 lasketut tupakantumppitulokset pois meren tila-arviosta.
Suomenlahti, Saaristomeri ja Perämeri ovat roskaantumisen osalta heikossa tilassa, sillä rantaroskien määrä näillä alueilla oli vuosina 2017–2022 yli 20 kpl roskaa / 100 m. Merenkurkussa ja Selkämerellä roskien kokonaismäärä oli alle kynnysarvon, eli tila on hyvä.
Suurin osa seurantarannoista sijaitsee mantereella tai sisä- tai välisaaristossa, joten ulkosaariston asumattomien saarien ja luotojen roskatilanne on epävarma ja siitä tarvitaan lisää tietoa. Pohjanlahden alueella, erityisesti Merenkurkussa, tilan arvio on vähemmän luotettava kuin Suomenlahdella ja Saaristomerellä johtuen havaintokertojen vähäisestä määrästä. Lisäksi kaikki Selkämeren ja Merenkurkun seurantarannat ovat tyypiltään luonnontilaisia, kun taas muilla merialueilla kaupunkirantojen osuus seurantarannoista vaihtelee kolmasosasta (Suomenlahti ja Saaristomeri) 100 %:iin (Perämeri).
Tupakantumppien jättäminen pois laskelmista antaa todennäköisesti jonkin verran todellisuutta paremman kuvan rantaroskien kokonaismäärästä, koska aiemman selvityksen mukaan vuosina 2012–2018 tupakantumppien osuus kaikesta roskasta Suomen kaupunki- ja välimuotoisilla rannoilla oli keskimäärin lähes 70 %.
Rantaroska on yleisimmin muovia
Muovi oli rantaroskien materiaaleista yleisin ja sen osuus vaihtelee Perämeren 50 %:sta Merenkurkun ja Suomenlahden n. 80 %:iin. Toiseksi yleisin materiaali on (jalostettu) puu (7–14 %), paitsi Perämerellä, jossa peräti neljäsosa lasketuista roskista oli paperia tai kartonkia. Tämä selittyy Kalajoen seurantarannan suurella määrällä ilotulitteiden kartonkiputkia elokuussa 2018 ja 2021, jolloin rantaroskaseuranta ilmeisesti tehtiin juuri rannalla vietettyjen venetsialaisjuhlien jälkeen.
Rantaroskien määrä on vähentynyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä
Rantaroskan kokonaismäärä on vähentynyt vuosina 2012–2022 Suomenlahden ja Saaristomeren seurantarannoilla, vaikka ne ovat edelleen heikossa tilassa roskaantumisen osalta.
Molemmilla alueilla laskivat myös muovisten, metallisten, paperisten ja puisten rantaroskien lukumäärät (mm. kyllästetty tai jalostettu puu). Suomenlahdella ja Perämerellä (2015–2022) laski lisäksi kertakäyttömuovituotteiden määrä rannoilla. Selkämeren rantaroskamäärissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia vuosina 2017–2022 ja Merenkurkun osalta muutosta ei voitu tarkastella, koska seurantaa on siellä tehty vasta kahden vuoden ajan. Millään alueista rantaroskien määrä ei kasvanut seuratulla ajanjaksolla.
