Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Passiivisesti kalastettujen roskien määrää kartoitetaan kyselyllä

Osa mereen päätyvistä roskista jää kellumaan pinnalle tai vesipatsaaseen. Kelluvan roskan seurantamenetelmät ovat vielä kehitteillä, eikä meren tilaa tämän vuoksi voida vielä arvioida sen perusteella. Passiivisesti kalastetun eli merellä kalanpyydyksiin tarttuneen jätteen määrää on kuitenkin alettu seurata kaupallisille kalastajille suunnatulla kyselyllä.
Kuva
Merestä kalastettuja roskia, kuten eriväristä muovia, alumiinia ja kangasta aseteltuna pressun päälle.
Passiivisesti kalastettua roskaa. © Sanna Suikkanen

Meren pinnalla ja vesipatsaassa kelluvan makroroskan määrää ja laatua ei toistaiseksi ole Suomessa seurattu systemaattisesti. Vuonna 2021 alettiin keräämään tietoa merellä kalanpyydyksiin tarttuneiden jätteiden määrästä. Kaupallisten kalastajien pyydyksiin tarttui merialueella yhteensä noin 35 tonnia roskia vuonna 2021. Yleisin materiaali kaikilla merialueilla ja jätelajeissa oli muovi, mutta myös puujätettä oli paljon. Kalanpyydysjätettä oli noin neljäsosa kaikesta pyydyksiin jääneestä jätteestä.  

Selvitys perustuu merialueen kaupallisille kalastajille tehtyyn kyselyyn. Reilu puolet vastanneista ilmoitti, ettei pyydyksiin ollut tarttunut yhtään roskia vuonna 2021 tai niissä oli pelkästään eloperäistä roskaa (lehtiä, risuja, uposkasveja). Osa vastaajista ilmoitti myös, että pitemmällä aikavälillä roskien määrä on vähentynyt. 

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)