Meren käytön taloudellinen ja sosiaalinen analyysi
Meren käytön taloudellinen ja sosiaalinen analyysi tarkastelee merellä tapahtuvan ihmistoiminnan rahallista ja sosiaalista merkitystä yhteiskunnalle. Se pyrkii myös huomioimaan ei-taloudellisia hyötyjä, joista on kuitenkin vähemmän numeerista aineistoa. Analyysi perustuu pääasiassa meritilinpitoon, joka kuvaa toimialojen taloudellista ja sosiaalista merkitystä markkinaperusteisesti, esimerkiksi arvonlisän, markkinahintojen, tuotannon ja työllisyyden avulla. Joissakin tapauksissa sitä täydennetään ekosysteemipalveluperusteisella sekä kustannusperusteisella lähestymistavalla.
- Ekosysteemipalveluihin perustuva lähestymistapa kuvaa meren käytöstä saatavia aineettomia ja aineellisia yhteiskunnallisia hyötyjä. Siinä meren tuottamille ekosysteemipalveluille on määritetty rahallinen arvo.
- Kustannusperusteisessa lähestymistavassa taloudellinen arvo rinnastetaan kustannuksiin, joita syntyy ympäristöhaittojen vähentämisestä.
Tässä raportissa meren käyttöä ja sen taloudellista ja sosiaalista merkitystä arvioidaan 15 toimialalle ja kolmelle laajasti määritellylle ekosysteemipalvelulle. Neljän toimialan menestys on riippuvaista meriympäristön hyvästä tilasta (kaksisuuntainen nuoli kuvassa), mutta yhdeksän toimialan hyödyt eivät riipu siitä ja siksi niiden kestävän käytön taso on erityisesti säädeltävä muiden toimialojen näkökulmasta.
Arvottamistutkimuksella määritetään arvo myös säätely- ja kulttuuripalveluille
Ekosysteemipalvelut voidaan jaotella säätelypalveluihin (esim. ravinteiden säätely), tuotantopalveluihin (esim. ruuan tuotanto) ja kulttuuripalveluihin (esim. virkistyskäyttö). Ylläpitävät palvelut (esim. monimuotoisuuden ylläpito) jätetään arvioinnin ulkopuolelle, sillä ne toimivat välipalveluina muiden ekosysteemipalveluiden tuottamiseksi. Näin palveluiden arvoja ei tule laskettua kahteen kertaan.
Näistä vain tuotantopalveluille on olemassa selkeät markkinat ja hinnat, mutta muille ekosysteemipalveluluokille on vaikeaa määrittää rahallista arvoa. Sääntelypalveluiden ja kulttuuripalveluiden rahallinen arvo voidaan kuitenkin määritellä esimerkiksi ympäristötaloustieteellisen arvottamistutkimuksen avulla. Säätely- ja kulttuuripalveluista on arvioitu sekä meren virkistyskäyttö että ravinteiden säätelyn rahallinen arvo, sillä niitä on mahdollista arvioida olemassa olevan aineiston perusteella. Näin ollen esimerkiksi saariston ja rannikon luonto- ja kulttuuriperintöarvot jäävät arvion ulkopuolelle.
Alla olevassa taulukossa kuvataan toimialojen ja ekosysteemipalveluiden taloudellista ja sosiaalista merkitystä. Taloudellisena indikaattorina käytetään brutto- tai tuotannontekijäkohtaista arvonlisäystä. Mikäli tätä tietoa ei ole saatavilla, käytetään indikaattorina esimerkiksi tuotannon tai saaliin määrää tai arvoa. Kansantalouden tilinpidossa arvonlisäys tarkoittaa yritysten liikevaihdon ja välituotekäytön välistä eroa. Sosiaalisina indikaattoreina käytetään työllisyyden tilastotietoja, joko henkilöiden lukumäärää (hlö) tai henkilötyövuosia (htv). Taulukko myös ennakoi nuolien avulla kunkin toimialan lähitulevaisuuden muutossuuntaa.
Analyysin mukaan turismi ja virkistyskäyttö ovat taloudellisesti merkittävin toimiala ja sen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Yhteenlaskettu meriliikenne ja satamatoiminta ovat toiseksi merkittävin toimiala, mutta sen kehityssuunta arvioitiin laskevaksi. Muiden toimialojen taloudellinen tai työllistävä merkitys on huomattavasti pienempi.
Taulukon selitteet ja lähteet
A) Data vuodelta 2020 (STECF 2022a).
B) Data vuodelta 2020 (LUKE 2023).
C) Data vuodelta 2018. Kuluttajan ylijäämällä tarkoitetaan kuluttajan maksuhalukkuuden ja hyödykkeen hinnan välistä erotusta. Sillä kuvataan hyvinvointivaikutusta, joka saadaan ekosysteemipalvelun käytöstä. Kalastonhoitomaksujen ja kalastuslupien yhteissummaa voidaan pitää ekosysteemipalvelun vaihtoarvona tai maksuina ekosysteemipalvelun käytöstä. (Hurskainen ym. 2023).
D) Data vuodelta 2020 (STECF 2022b).
E) Data vuodelta 2022. Viiden vuoden trendi kasvava, mutta vuonna 2022 kasvua ei ollut (Riistakeskus 2023).
F) Data vuodelta 2020 (WindEurope 2021).
G) Data vuodelta 2022 (WindEurope 2023). Trendi perustuu suunniteltuun tuotantoon (953 turbiinia / 9905 MW) (Helcom 2023e).
H) Käytetään samaa oletusta kuin vuoden 2018 raportissa: 100 MW:n tuulivoimapuisto työllistää 1180 htv.
I) Data vuodelta 2021. Kasvava trendi 2016-2019, mutta Covid-19 -pandemian takia kasvu hiipui vuosina 2020-2021 (Eurostat 2023a).
J) Data vuodelta 2022. Sisältää kaupalliset satamat sekä lauttasatamat (HELCOM 2023e).
K) Data vuodelta 2020. Tasainen trendi 2015-2019, mutta Covid 19 -pandemian takia etenkin matkustajamäärät pienentyivät (Eurostat 2023b).
L) Fingrid (2023).
M) Gasgrid (2023) & Elering (2023).
N) Data perustuu vuoden 2013-2018 arvoihin (ICES 2019).
O) Tämä raportti.
P) Data vuodelta 2019. Trendi perustuu vuosien 2013-2019 arvoihin (VisitFinland 2023).
Q) Data vuodelta 2017, virkistyskäyttöarvo (kuluttajan ylijäämä) on arvioitu Ahtiaisen ym. (2022) kyselytutkimuksen perusteella. Tässä on oletettu, että virkistyskäyttö Itämerellä koskee 76 %:a väestöstä (Bertram ym. 2020). Virkistyskäyttöarvo on muutettu vastaamaan vuoden 2021 hintoja kuluttajahintaindeksin avulla (Tilastokeskus 2023).
R) Data vuodelta 2017 (Helcom 2017). Hyödyt maatalouden ravinnekuormituksen puhdistamisesta on arvioitu vältettyjen puhdistuskustannusten avulla. Oletukset: maatalouden fosforihuuhtouma mereen on 1867 tonnia ja typpihuuhtouma 26726 tonnia. Vakioiset rajakustannukset fosforin puhdistamiselle 229 000 €/tonni ja typelle 9400 €/tonni (Hyytiäinen & Ollikainen toim. 2012).
S) Data vuodelta 2019 (vesi.fi 2023). Hyödyt yhdyskuntien jätevesien puhdistamisesta on arvioitu vältettyjen puhdistuskustannusten avulla. Oletukset: yhdyskuntajätevesien fosforihuuhtouma mereen on 113 tonnia ja typpihuuhtouma 10470 tonnia. Vakioiset rajakustannukset fosforin puhdistamiselle 17 000 €/tonni ja typelle 11 000 €/tonni (Hyytiäinen & Ollikainen toim. 2012).
Kirjallisuusviitteet:
Ahtiainen, H., Lankia, T., Lehtonen, J., Lehtonen, O., Bertram, C., Meyerhoff, J., Pakalniete, K., Rehdanz, K., & Pouta, E. (2022) Welfare effect of substitute sites for coastal recreation – evidence from the Baltic Sea. Journal of Environmental Economics and Policy 11(4):375-395. doi 10.1080/21606544.2022.2043188
Bertram, C., Ahtiainen, H., Meyerhoff, J., Pakalniete, K., Pouta, E. & Rehdanz, K. (2020). Contingent behavior and asymmetric preferences for Baltic Sea recreation. Environmental and Resource Economics 75:49-78. doi.org/10.1007/s10640-019-00388-x
Elering. (2023). Balticconnector – Technical information. https://www.elering.ee/en/balticconnector#tab1 (viitattu 4.4.2023).
Eurostat. (2023a). Country level - gross weight of goods handled in all ports. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/mar_mg_aa_cwh/default/table (viitattu 28.3.2023).
Eurostat. (2023b). Annual detailed enterprise statistics for services. https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/SBS_NA_1A_SE_R2__custom_2647944/default/table?lang=en (viitattu 28.3.2023).
Fingrid. (2023). Osa pohjoismaista sähköjärjestelmää. https://www.fingrid.fi/kantaverkko/kehittaminen/pohjoismainen-sahkojarjestelma-ja-liitynnat-muihin-jarjestelmiin/ (viitattu 4.4.203).
Gasgrid. (2023). Kaasun siirtoverkosto. https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/ (viitattu. 4.4.2023).
HELCOM (2022). Pollution load on the Baltic Sea. Summary of the HELCOM Seventh Pollution Load Compilation (PLC-7). Verkossa https://helcom.fi/wp-content/uploads/2023/01/Summary-of-the-HELCOM-seventh-pollution-load-compilation-PLC-7.pdf (viitattu 30.10.2023)
HELCOM (2023e) HELCOM Thematic assessment of spatial distribution of pressures and impacts 2016- 2021. Baltic Sea Environment Proceedings No. 189.
Hurskainen, P, Salminen, J, Kopperoinen, L., Saikkonen, L., Costadone, L., Lai T., Lankia, T., Pokki H., Husa M., Johansson, A., Jylhä, H., Sorvari, J., Tikkanen, T. & Heikinheimo V. (2023). Developing pilot accounts for marine, freshwater and urban ecosystems and packaging materials - 2020-FI-ENVECOPACK Deliverable D1.2.
Hyytiäinen, K. & Ollikainen, M. (toim.) 2012. Taloudellinen näkökulma Itämeren suojeluun. – Ympäristöministeriön raportteja 22/2012, 134 s.
ICES (2019). Working Group on the Effects of Extraction of Marine Sediments on the Marine Ecosystem (WGEXT). ICES Scientific Reports. 1:87. 133 pp. http://doi.org/10.17895/ices.pub.5733
Luonnonvarakeskus. (2023). Kaupallinen kalastus merellä -tilastotietokanta. https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0 (viitattu 8.2.2023).
Riistakeskus. (2023). Saalisrekisteriotanta. Saatu 27.1.2023.
Scientific, Technical and Economic Committee for Fisheries, STECF (2022a). The 2022 annual economic report on the EU fishing fleet Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Tilastokeskus. (2023). Kuluttajahintaindeksi (2015=100), vuositiedot, 2015-2022. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__khi/statfin_khi_pxt_11xc.px/ (viitattu 12.4.2023).
vesi.fi. -aineistopankki. (2023). Yhdyskuntien jätevesien kuormitus vesiin. https://vesi.fi/aineistopankki/yhdyskuntien-jatevesien-kuormitus-vesiin/ (viitattu 12.4.2023).
VisitFinland. (2023). Alueellinen matkailutilinpito. https://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland/ (viitattu 13.3.2023).
WindEurope. (2021). Offshore Wind in Europe – Key trends and statistics 2020.
WindEurope. (2023). Wind energy in Europe – 2022 Statistics and the outlook for 2023- 2027.
Indikaattorit kuvaavat toimialojen laajuutta, eivätkä ne ole yhteismitallisia. Siten ne eivät kuvaa meren taloudellista kokonaisarvoa. Indikaattorit eivät kerro siitä, paljonko toimiala kuormittaa merta tai onko sen laajuus kestävällä tasolla, eli sitä voidaanko merta hyödyntää samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Yhden toimialan kasvu saattaa myös vähentää muista toimialoista saatavia hyötyjä, mikäli samalla sen haitallinen vaikutus meriympäristöön kasvaa. Trendiarviot on tehty viiden vuoden ajanjakson perusteella riippuen tilastojen julkaisuajankohdista.