Hyödyt meriympäristön hyvän tilan saavuttamisesta
Meriympäristön tilan kartoitus ja heikkoon tilaan johtavien syiden etsiminen on jatkoa Itämeren suojelukomission (HELCOM) alkuperäiselle toiminta-ajatukselle. Itämeren suojelusopimuksessa vuodelta 1974 todettiin Itämeren ja sen elollisen luonnon olevan korvaamaton alueen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta. Suomen meriympäristön tila 2024 -raportissa sama merkitys Itämeren ympäristön asukkaille on todennettu selvityksellä, joka liittää HELCOMin peruskirjassa esitetyn Itämeren hyvinvoinnin tärkeyden nykyiseen ekosysteemipalvelujen kehykseen. Hyvän tilan saavuttamisen hyödyt ovat pelkästään kotimaassamme erittäin suuret.
Puhtaat ja kirkkaat vedet parantavat virkistyskäyttökokemusta sekä lisäävät käyntimääriä Itämerellä. Veden laadun on todettu vaikuttavan esimerkiksi mökkitonttien hintoihin (Artell 2014). Elinvoimaiset kalakannat taas takaavat kalatalouden raaka-ainevirtojen riittävyyden. Ihmisille on myös tärkeää, että meriluonto voi hyvin, vaikka sen tila ei suoraan vaikuttaisi heidän käyttäytymiseensä.
Meriympäristöstä saadaan sekä markkinattomia hyötyjä että sellaisia hyötyjä, joille on olemassa markkinat. Osa hyödyistä on ns. käyttöarvoja, eli niitä saadaan käyttämällä meriympäristöä suoraan. Toiset taas ovat ei-käyttöarvoja, eli hyötyjä, joita ihmiset kokevat saavansa, vaikka he eivät olisi suoraan tekemisissä meriympäristön kanssa. Itämeren hyvä tila on itsessään tärkeä asia suomalaisille, ja lisäksi se halutaan säilyttää hyvässä tilassa myös tuleville sukupolville (Nieminen ym. 2019). Näitä kutsutaan olemassaolo- ja perintöarvoiksi. Suomalaiset hyötyvät lukuisista aineettomista Itämeren tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten kulttuuri- ja maisema-arvoista sekä hiilen ja ravinteiden sidonnasta.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat Itämerta
Vuotuiset hyödyt meriympäristön hyvän tilan saavuttamisesta ovat noin 114 euroa henkeä kohden (katso sivu Kuinka hyötyjä arvioidaan). Kun tämä kerrotaan aikuisväestön lukumäärällä, arvioidaan vuotuisiksi kokonaishyödyiksi noin 498 miljoonaa euroa. Arvio perustuu edellisen meriympäristön tila-arvion yhteydessä tehtyyn tutkimukseen, joka on korjattu inflaation ja väestökehityksen mukaan.
Suomalaiset arvostavat eniten Itämeren olemassaolo- ja perintöarvoja (Nieminen ym. 2019, kyselytutkimus). Meren luonto, lajisto ja elinympäristöt sellaisenaan koetaan tärkeinä, kuten myös mahdollisuus säilyttää ne tuleville sukupolville. Käyttöarvoista tärkeimpiä ovat virkistyskäyttö sekä maisemasta, äänistä ja tuoksuista nauttiminen. Kyselytutkimukseen vastanneista kansalaisista 86 % kannatti verovarojen kohdentamista Itämeren suojelun toimenpiteisiin. Erityisen tärkeinä koettiin monimuotoisuuden ja kalakantojen hyvä tila sekä rehevöitymisen ja vaarallisten aineiden vähentäminen. Vastaajat kuitenkin pitivät tärkeänä, että kyselytutkimuksessa mainittua hypoteettista verokertymää käytettäisiin kaikkien kuvaajien parantamistoimenpiteisiin.
Lähdeluettelo
Artell, J. (2014). Lots of value? A spatial hedonic approach to water quality valuation. Journal of Environmental Planning and Management 57(6):862-882.
Nieminen, E., Ahtiainen, H., Lagerkvist, C. J., & Oinonen, S. (2019). The economic benefits of achieving Good Environmental Status in the Finnish marine waters of the Baltic Sea. Marine Policy, 99, 181–189.