Äyriäistyöryhmä
Ajankohtaista
Työryhmä pyrkii lajien uhanalaisuusarvioinnin lisäksi lisäämään tietoa äyriäis- ym. vesilajeista ja edistämään lajiston suojelua. Äyriäistyöryhmä tarjoaa tarvittaessa ympäristöhallinnolle asiantuntija-apua uhanalaisten lajien suojelun, hoidon ja seurannan järjestämisessä. Työryhmän vapaaehtoiset asiantuntijat myös tarkistavat vuosittain lajien esiintymispaikkoja.
Äyriäistyöryhmä on toiminut vuodesta 2017. Havaintotieto Itämeren selkärangattomista eläimistä on lisääntynyt 2000-luvulla valtakunnallisen Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman Velmun myötä. Osasta lajeista tietoa saadaan myös pohjaeläinseurantojen ja velvoitetarkkailujen yhteydessä.
Vedenalainen lajisto on rikkainta matalissa rantavesissä, mutta useita eläinryhmiä ja -lajeja tavataan hyvinkin syvillä pohjilla. Vedenalainen näytteenotto saattaa olla haastavaa ja lajitunnistus vaatii usein mikroskooppia, mutta rohkaisemme havainnoimaan, kuvaamaan ja harrastamaan myös näitä kiehtovia eläinryhmiä.
Suomen äyriäiset
Makroskooppisia äyriäisiä on Suomessa tavattu noin 80 lajia, joista puolet elää Itämeressä. Sisävesissä elää 15 lajia, ja 27 lajia kuuluu maalla eläviin maasiiroihin. Uhanalaisuusarvioinnin piirissä olevia vesien makroäyriäisiä ovat katkat, vesisiirat, massiäyriäiset, ravut, katkaravut, lehtijalkaiset ja kilpikidusjalkaiset. Lisäksi on kasvava joukko vieraslajeja. Arvioinnin ulkopuolelle jää myös joukko kalojen ulkoloisina eläviä äyriäisiä sekä mikroskooppiset, millimetrin kokoluokkaa olevat planktonäyriäiset ja veden pohjan meiofauna, yhteensä noin 300 lajia.
Muista selkärangattomista eläimistä työryhmän työsarkaa ovat nivelmatoihin kuuluvat monisukasmadot, juotikkaat ja harvasukasmadot (mm. maaperän lierot) sekä polyyppieläimet, sammaleläimet, sienieläimet, limamadot ja makkaramato. Vesihyönteisten arviointi kuuluu erilliselle vesihyönteistyöryhmälle ja vesinilviäisten arviointi nilviäistyöryhmälle.
Äyriäistyöryhmän lajien uhanalaisuusarvioinnin tulokset
Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin yhteensä 135 lajia. Vesilajit arvioitiin nyt kattavasti ensimmäisen kerran. Vain osa lajistosta, esimerkiksi maasiirat ja jotkin vesiäyriäisistä, oli arvioitu aiemmin. Polttiaiseläimet, sammaleläimet, sienieläimet, nauhamadot ja makkaramato olivat mukana ensi kertaa.
Uhanalaiset vesien makroäyriäislajit
- jokirapu Astacus astacus - erittäin uhanalainen EN
- paljakkakilpiäinen Lepidurus arcticus - erittäin uhanalainen EN
- pohjanlehtijalkainen Branchinecta paludosa - vaarantunut VU
Uhanalainen juotikaslaji
- verijuotikas Hirudo medicinalis - vaarantunut VU
Verijuotikas on EU:n luontodirektiivin liitteen V laji, joita ovat EU:ssa tärkeinä pidettävät lajit, joiden suojelutaso on pyrittävä pitämään suotuisana. Lajien ottaminen luonnosta ja hyödyntäminen ei saa vaarantaa lajin suojelutasoa.
Kaikki uhanalaisiksi arvioidut lajit olivat sisävesien lajeja.
Muut Punaisen listan lajit
Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien lisäksi ns. Punaiselle listalle kirjataan maastamme kadonneet lajit (RE) sekä puutteellisesti tunnetuiksi (DD) luokitellut lajit, joista tarvitaan lisää esiintymistietoa uhanalaisuuden arvioimiseksi.
- Platyarthrus hoffmannseggi muurahaissiira RE
- Armadillidium zenckeri tyrskypallosiira DD
- Dendrobaena hortensis lierolaji DD (NE 2010)
- Lumbricus festivus lierolaji DD (NE 2010)
- Branchiobdella pentadonta rapulainen DD (NE 2010): harvasukasmatoihin kuuluva ravun seuralaislaji.
- Erpobdella nigricollis juotikaslaji DD (NE 2010)
- Theromyzon maculosum juotikaslaji DD (NE 2010)
- Hydra oxycnida polyyppieläinlaji DD
- Eunapius fragilis haurassieni DD
IUCN uhanalaisuusluokat
CR=äärimmäisen uhanalainen, EN= erittäin uhanalainen, VU=vaarantunut, NT=silmälläpidettävä, DD=puutteellisesti tunnettu, LC=elinvoimainen, NA=arviointiin soveltumaton (satunnainen tai vieraslaji), NE=arvioimatta jätetty
Lähteet
- Könönen, K., Väinölä, R., Lakka, H.-K., Laine, A. 2019. Sienieläimet, polttiaiseläimet, sammaleläimet, makkaramadot ja limamadot. Julk.: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. s.313–316.
- Laine, A.O. , Könönen, Väinölä, R., K., Liukko, U-M & Lakka, H.-K. 2019. Nivelmadot. Julk.: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. s. 324–327.
- Väinölä, R., Könönen, K., Lakka, H.-K., Uddström, A., Mannerkoski, I., Erkamo, E., Arponen, H., Keskinen, E., Lanki, M. & Laine, A.O. 2019. Äyriäiset. Julk.: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. s. 344–348.
Suomen lajisto
Meillä tavataan:
Makroäyriäisistä noin 30 on vieraslajeja, puolet näistä maasiiroja.
- CNIDARIA polttiaiseläimiä 11 lajia (laji.fi)
- BRYOZOA sammaleläimiä 11 lajia (laji.fi)
- PORIFERA sienieläimiä 4 lajia (laji.fi)
- NEMERTEA nauhamatoja 2 lajia (laji.fi)
- PRIAPULIDA makkaramatoja 1 laji (laji.fi)
- OLIGOCHAETA harvasukasmatoja noin 140 lajia (laji.fi)
Harvasukasmadoista arvioitiin vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa vain 16 maalla elävää lierolajia (Lumbricidae-heimo) sekä rapulainen Branchiobdella pentadonta.
Äyriäistyöryhmän jäsenet
puheenjohtaja Ari Laine, Metsähallitus Luontopalvelut
sihteeri Hanna-Kaisa Lakka, Jyväskylän yliopisto
Katriina Könönen, Suomen ympäristökeskus (Syke)
Maiju Lanki, Metsähallitus Luontopalvelut
Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus (Syke)
Risto Väinölä, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Heidi Arponen
Outi Ovaskainen, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Työryhmää tukevia ulkopuolisia asiantuntijoita
Esa Erkamo (ravut)
Jari Haimi (lierot)
Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus SYKE (mm. lierot ja uhanalaiset lajit)
Yhteystiedot
- puheenjohtaja Ari Laine, puh. 020 639 4331, etunimi.sukunimi@metsa.fi
- sihteeri Hanna-Kaisa Lakka, puh. 040-5792045, etunimi.hk.sukunimi@jyu.fi