Vieraslajien leviäminen tulee jatkumaan edelleen
Suurin osa vieraslajeista kulkeutuu uusille alueille laivaliikenteen mukana. Niiden torjumiseksi on laadittu kansainvälinen painolastivesiyleissopimus, mutta siirtymäaikojen vuoksi painolastiveden käsittelylaitteet tulee olla asennettuna kaikkiin laivoihin vasta 2024. Tämän vuoksi vieraslajien leviäminen tulee jatkumaan yhtä voimakkaana vielä joitakin vuosia.
Itämeren sisällä lajeja siirtyy myös huviveneiden mukana kiinnittymällä niiden pohjaan. Uusia lajeja tuleekin saapumaan, vakiintumaan ja edelleen leviämään, kunnes kulkeutuminen laivaliikenteen mukana saadaan hallintaan. Vuosina 2017–2022 laiva- ja huviveneliikenne on merialueesta riippuen pysynyt samalla tasolla tai kasvanut vuosista 2011–2016.
Vieraslajeja pääsee luontoon myös kalankasvatuksesta ja akvaariolajien tahallisten vapauttamisten takia. Jälkimmäistä syytä epäillään monien kalalajien kohdalla Suomessa.
Elinympäristön olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa lajistoon
Vieraslajien vakiintumiseen merialueillemme vaikuttavat varsinkin elinympäristön olosuhteet, erityisesti suolapitoisuus, lämpötila ja kiinnittyvillä lajeilla kovan alustan löytyminen. Esimerkiksi rakentaminen merelle, kuten uudet satamat tai tuulivoimapuistot, lisäävät kovien kiinnittymisalustojen määrää.
Ilmastonmuutoksen myötä Itämeri muuttuu mahdollisesti vieraslajeille helpommaksi alueeksi asettua vakinaisesti. Uudet lajit voivat olla lämpimämpään ilmastoon jo sopeutuneita ja alkuperäiset lajit ovat vasta sopeutumisvaiheessa. Ilmastonmuutos näkyy jo meriveden lämpenemisenä sekä veden pinta- että pohjakerroksissa, mikä mahdollistaa lämpimien vesien lajien asettumisen Suomen merialueille jatkossakin. Aiempaa leudommat talvet myös edesauttavat monien lämpimien vesien vieraslajien leviämistä ja lisääntymistä, kuten Suomen merialueille saapunutta rangiasimpukkaa (Rangia cuneata).
