Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Talvehtivien merilintujen tila ja niihin kohdistuvat paineet

Talvehtivien merilintujen tilaa arvioidaan niiden määrän ja levinneisyyden avulla. Ne liikkuvat jää- ja ravintotilanteen mukaan ja jääpeitteen vähennyttyä viime vuosina, talvehtivien lintujen määrät ovat runsastuneet. Suurin osa lajeista onkin hyvässä tilassa.
Kuva
Aikuinen musta lintu ja kymmeniä mustia linnunpoikasia uimassa meressä.
Pilkkasiipi on koko maailmassa uhanalainen lintu ja Suomi on yksi sen harvoista pesimämaista. © Mats Westerbom

Talvehtivien merilintujen kannat ovat pääosin hyvässä tilassa Suomen merialueilla. Suomen merialueilla tarkastelussa mukana olevista 19 talvehtivista lintulajista vain viiden lajin tila arvioitiin heikoksi ja nämä sijaitsivat kaikki Pohjois-Itämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren alueella. Näitä lajeja ovat mm. merilokki ja harmaalokki. Kymmenen lajin talvehtivat populaatiot ovat runsastuvia viimeisen 30 vuoden aikana ja vähentyneitä talvikantoja on vain harmaalokilla ja haahkalla.

Kuva
Veden pinnalta syövistä lajeista naurulokin kanta on kasvanut, kalalokin ja merilokin pysynyt ennallaan ja harmaalokin kasvanut Suomenlahdella, mutta heikentynyt muualla. Ulapalla ruokailevista lajeista isokoskelon ja merimetson kanta on kasvanut, tukkakoskelon pysynyt ennallaan. Kokosukeltajista tukkasotkan, mustalinnun, pilkkasiiven ja telkän kanta on kasvanut, allin pysynyt ennallaan ja haahkan ja allihaahkan kannat ovat vähentyneet. Laiduntajien kannat ovat pääosin kasvaneet.
Talvehtivien lintujen tila ja muutostrendi Suomen merialueilla. Harmaa väri kuvaa heikkoa ja vihreä väri hyvää lajin tilaa, ja valkoinen väri merkitsee, että arviota ei voitu tehdä. Nuolilla on esitetty populaation muutostrendi vuosina 1991–2021. Ylöspäin osoittava nuoli tarkoittaa kasvavaa ja alaspäin osoittava pienenevää populaatiota. Kaikilla lajeilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää trendiä (vaakasuuntainen nuoli) tai aineisto ei mahdollistanut arviota (nuoli puuttuu). © Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Luonnonvarakeskus.

Jääpeitteen vähentyessä talvehtivien merilintujen määrä kasvaa 

Talvehtivat vesilinnut liikkuvat Itämerellä jää- ja ravintotilanteen mukaan. Jääpeitteen vähennyttyä Suomessa viime vuosina, talvehtivien lintujen määrät ovat runsastuneet ja linnut keskittyvät jäätilanteen mukaan Ahvenanmaalle, Saaristomerelle, läntiselle Suomenlahdelle ja Selkämeren eteläosiin. Ahvenanmaa on tärkein talvehtimisalue useimmille vesilintulajeille. Kuitenkin sinisorsien runsaimmat talvehtimisalueet ovat kaupunkien sulapaikoissa, allit keskittyvät Suomenlahdelle ja isokoskeloiden runsain talvikanta on Turun saaristossa.  

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella etenkin sukeltajasorsien talvehtimisalueiden painopiste on siirtynyt kohti koillista viime vuosikymmeninä keskimäärin noin viisi kilometriä vuodessa. On oletettavaa, että talvehtivien vesilintujen runsastuminen Suomessa jatkuu, mikäli talvet yhä leudontuvat. Kansainvälisesti merkittävä talvehtiva kanta on tällä hetkellä kyhmy- ja laulujoutsenella, tukkasotkalla, telkällä, uivelolla ja isokoskelolla. 

Kuva
Kaksi isoa valkoista lintua jäällä ja vedessä.
Talvehtivista linnuista laulujoutsenen kanta on hyvässä tilassa ja runsastunut voimakkaasti. © Jussi Leppänen

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)