Siirry sisältöön
Ymparisto.fi – Etusivu

Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Pesivien merilintujen tila ja niihin kohdistuvat paineet

Suomessa pesivien merilintujen tilaa arvioidaan merilintujen pesimäpopulaatioiden määrän ja levinneisyyden avulla. Pääosa laiduntajista ja kahlaajista on hyvässä tilassa, kun taas pohjaeläimiä syövät kokosukeltajat ovat heikossa tilassa monella alueella. Pesimälintujen määrää rajoittavat varsinkin vieraslajit minkki ja supikoira, veneilyn aiheuttama häirintä sekä merikotkakannan vahvistuminen.
Kuva
Vedestä esiin pistävä kivi ja sillä ruskea lintu neljän poikasen kanssa.
Haahkakantojen tila on heikentynyt kaikilla merialueilla. © Jan-Erik Bruun

Pesivien lajien seurannassa mukana olevista 25 merilintulajista 17 on hyvässä tilassa Pohjois-Itämeren, Ahvenanmeren ja Saaristomeren alueella ja 15 Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. Yleisesti sanoen, seitsemän lajin tila on muuttunut huonompaan suuntaan ja yhtä monen tila parantunut viimeisen 30 vuoden aikana.

Kuva
Sisältö on selitetty tekstissä.
Pesivien lintulajien tila ja muutostrendi Suomen merialueilla. Harmaa väri kuvaa heikkoa ja vihreä väri hyvää lajin tilaa, ja valkoinen väri merkitsee, että arviota ei voitu tehdä. Nuolilla on esitetty populaation muutostrendi vuosina 1991–2021. Ylöspäin osoittava nuoli tarkoittaa kasvavaa ja alaspäin osoittava pienenevää populaatiota. Kaikilla lajeilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää trendiä (vaakasuuntainen nuoli) tai aineisto ei mahdollistanut arviota (nuoli puuttuu). © Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Luonnonvarakeskus.

Vieraspedot ja merikotkat verottavat pesivien merilintujen kantoja

Merilintujen pesimäpopulaatioiden tilassa tapahtuneiden muutosten taustalla on useita tekijöitä. Jätteenkäsittelyn tehostuminen on vähentänyt harmaalokin ja osin myös merilokin pesimäkantoja, kun ruokailu kaatopaikoilla on estynyt. Rehevöityminen on kuitenkin lisännyt merimetson saalislajien eli pienten kalojen runsautta, mikä näkyy myös merimetson runsastumisena.

Merkittävin merilintujen pesimätulosta heikentävä tekijä ovat kuitenkin haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira. Niiden aiheuttamat tuhot kohdistuvat kaikkiin merilintujen lajiryhmiin koko merialueella, mutta erityisesti sisäsaaristossa. Ulkosaaristossa merikotkan aiheuttama saalistuspaine on kuitenkin lisääntynyt kannan vahvistumisen myötä ja tämä näkyy useiden lajien vähenemisenä ulkosaaristossa. Yhä suurempi osa haahkoista, merimetsoista ja valkoposkihanhista on siirtynyt pesimään suojaisemmassa väli- ja sisäsaaristossa, missä niitä kuitenkin uhkaa voimakkaampi vieraspetojen saalistuspaine ja veneilyn aiheuttama häirintä poikueaikana. 

Kuva
Mustanruskea pitkänomainen näätäeläin kivellä.
Suurimman uhan monille merilinnuille aiheuttavat maapedot, erityisesti minkki. © Jan-Erik Bruun

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)