Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2003–2016
Lisääntynyt lajitieto parantaa mahdollisuuksia lajien turvaamiseen
Ensimmäinen PUTTE-ohjelma tuotti runsaasti tieteellisesti korkeatasoista, metsiensuojelua ja uhanalaisuusarviointeja tukevaa lajistotutkimusta. Hankkeissa selvitettiin puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien lajistoa, levinneisyyttä, runsautta ja elinympäristövaatimuksia. Lajitieto on välttämätöntä lajien uhanalaisuuden arvioinnissa, lajisuojelun käytännön työssä ja toimenpiteiden tehokkaassa suuntaamisessa. Ohjelma oli osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnin mukaan PUTTE-ohjelmalla oli huomattava lajitietoa lisäävä vaikutus ja viestinnällinen merkitys.
Runsaasti Suomelle ja tieteelle uusia lajeja
PUTTE-ohjelman tutkimushankkeissa löydettiin yhteensä lähes 2 000 Suomelle uutta lajia, joista peräti 556 oli tieteelle uusia lajeja. Suomelle uusia lajeja löytyi eniten kaksisiipisistä hyönteisistä ja kantasienistä, mutta myös monista muista lajiryhmistä.
Uhanalaisuusarviointien kattavuus parani huimasti
PUTTE-ohjelman tutkimuksissa tuotetun tiedon ansiosta on voitu arvioida tuhansien sellaisten lajien uhanalaisuutta, jotka aiemmin tunnettiin niin puutteellisesti, ettei niiden uhanalaisuutta voitu arvioida. Vuonna 2010 uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin noin 3 000–4 000 sellaisen lajin uhanalaisuutta, joita ei aikaisemmin oltu arvioitu tiedon puutteiden takia, ja vuonna 2019 uhanalaisuusarvioinnin kattavuus parani PUTTE-ohjelman ansiosta vielä yli tuhannella uudella lajilla.
Suuri määrä tieteellisiä julkaisuja
PUTTE-ohjelman rahoitus mahdollisti suuren määrän tieteellistä tutkimusta. Yli 500 PUTTE-ohjelman rahoitukseen perustuvasta julkaisusta peräti puolet oli tieteellisiä julkaisuja.
Tutkimushankkeissa kouluttautui uusia lajisto-osaajia
Tutkimushankkeissa sai oppinsa ja kehittyi uusia lajisto-osaajia ja -tutkijoita. PUTTE-ohjelman tuloksiin perustuvia opinnäytteitä valmistui yhteensä 35, joista kymmenen oli väitöskirjoja.
Uudet määritysoppaat ovat tie lajitiedon parantumiseen
Ensimmäisessä PUTTE-tutkimusohjelmassa 18 eri lajiryhmien opasta. Luontoharrastajat ovat keskeisessä roolissa lajien esiintymätiedon tuottamisessa. Lajiharrastuksen mahdollistaa laadukas lajien määrityskirjallisuus. Suomen jäkäläopas palkittiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2011. Suomen luteet -kirja sai vuonna 2010 Vuoden tiedekirjan kunniamaininnan.
Tuloksia kokoavia julkaisuja
Aapala, K. & Anttila, S. (toim.) 2018. Lenninsiipi — Putte-erikoisnumero. Lajisuojelun verkkolehti. Suomen ympäristökeskus. 24 s.
Hallanaro E.L., Kuusela S., Juslén A. & Ryttäri, T. (toim.) 2016. Metsän salainen elämä. Gaudeamus. 395 s.
Juslén, A., Kuusinen, M., Muona, J., Siitonen, J. & Toivonen, H. (toim.) 2008. Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma - PUTTE-loppuraportti. Suomen ympäristö 1/2008, Luonto, 146 s. Ympäristöministeriö.
Juslén, A. & Sirkiä, S. 2013. The unknown northern green: evaluation of a national forest biodiversity research program. Biodiversity and Conservation 22(3): 811–823.
Kuusela S., Anttila, S., Halme, P. & Juslén, A. 2017. Tutkimus tehostaa suojelutoimia: yhteenveto Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman vaikuttavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja 2017: 6987. 5 s.