Kuinka hyötyjä arvioidaan?

Monille ympäristön ihmiselle tuottamille ekosysteemipalveluille ei ole olemassa hintaa. Taloustieteellinen arvottamistutkimus tarjoaa kuitenkin menetelmiä, jolla voidaan määrittää ekosysteemipalveluiden euromääräinen arvo sekä meriekosysteemin tilassa tapahtuneiden muutosten vaikutukset hyvinvointiin.  

Arvottamistutkimuksissa hyödynnetään useimmiten kyselytutkimuksia, joissa hyötyarviot perustuvat vastaajien maksuhalukkuuteen jonkin asian saavuttamiseksi. Tämän tilaraportin arviossa huomioidaan ensisijaisesti markkinattomat hyödyt ekosysteemiperusteisella lähestymistavalla. Meren tilan parantumisen seurauksena kasvava kansantaloudellinen arvonlisäys tai toimialojen kasvu jätetään hyötyarvion ulkopuolelle. Meren käytön sosiaalista ja kansantaloudellista merkitystä kuvataan kappaleessa Hyödyt meriympäristön hyvän tilan saavuttamisesta.

Suomen meriympäristön tila 2018 –raporttia varten toteutettiin laaja arvottamistutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon suomalaiset olisivat valmiita maksamaan meren hyvän tilan saavuttamisesta (Nieminen ym. 2019). Kyselytutkimuksessa meriympäristön hyvä tila määriteltiin vastaajille yhdentoista hyvän tilan kuvaajan avulla. Siinä tulokset vastaajien maksuhalukkuudesta yleistettiin koko väestölle, minkä perusteella laskettiin vuotuiset hyödyt meriympäristön hyvän tilan parantumisesta henkeä kohden vuoteen 2040 saakka. Vuosittaisiksi kokonaishyödyiksi koko Suomen aikuisväestölle (18–79 vuotta) arvioitiin noin 432 miljoonaa euroa. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin yleisesti suomalaisten Itämeren suojeluun liittyviä asenteita ja näkemyksiä.

Tässä raportissa meriympäristön hyvän tilan saavuttamisen yhteiskunnallisia hyötyjä arvioitiin saman kyselytutkimuksen tulosten perusteella.  Meriympäristön tila on heikko yhä monen kuvaajan osalta, ja siten on perusteltua olettaa, että suomalaisten maksuhalukkuus Itämeren tilan parantamiselle on edelleen samassa suuruusluokassa. Kyseisen maksuhalukkuustutkimuksen perusteella ei voida myöskään arvioida eri kuvaajissa tapahtuneiden yksittäisten muutoksien vaikutuksia kokonaishyvinvointiin. Menetelmä perustuu hyvinvointiteoriaan, ja siinä mitataan sitä, paljonko ihmiset olisivat valmiita maksamaan meren hyvän tilan saavuttamisesta.

Hyötyarvion siirtämisessä vuodesta 2018 vuoteen 2024 sovelletaan hyötyjensiirtomenetelmää. Se on työkalu, jonka avulla kyselytutkimusten tuloksia tai arvoja voidaan yleistää toiselle tutkimuskohteelle, mikäli uuden tutkimuksen laatiminen ei ole mahdollista tai perusteltua. Hyötyjensiirto voidaan tehdä, vaikka alue, väestö tai aika eivät olisi samoja (Rosenberg & Loomis 2017). Tämän raportin tapauksessa alkuperäistutkimuksen perusjoukko on yhä Suomen koko aikuisväestö, joten hyötyjensiirrossa otettiin huomioon vain muutokset hintatasossa sekä väestön määrän muutoksessa.  

Alkuperäisen kyselytutkimuksen (Nieminen ym. 2019) tulokset muokattiin vastaamaan vuoden 2021 tasoa inflaatio- ja väestötilastojen avulla. Vuoteen 2021 verrattuna kuluttajahintaindeksi (Tilastokeskus 2023a) on positiivinen, ja väestö on kasvanut noin 30 000 henkilöllä (Tilastokeskus 2023b), joten hyötyjensiirron jälkeen meren hyvän tilan saavuttamisesta saadut inflaatiokorjatut hyötyarviot ovat euromääräisesti suurempia kuin vuoden 2018 raportissa. Vuosittaiset kokonaishyödyt arvioitiin laskemalla keskiarvo Niemisen (2019) neljän eri tilastomallin keskimääräisistä maksuhalukkuuksista. Tämän tutkimuksen jälkeisiä muutoksia meren tilassa ei ole huomioitu uudessa hyötyarviossa.