Pohjaeläinyhteisöt ovat monimuotoisia hapekkailla pohjilla
Pohjaeläinyhteisöt ovat merenpohjassa elävien selkärangattomien, kuten matojen, kilkkien, katkojen ja simpukoiden, muodostamia yhteisöjä. Ne muodostavat tärkeän osan meren ravintoverkosta. Isot pohjaeläinyksilöt, kuten liejusimpukat, ovat tärkeitä ravintolähteitä linnuille ja kaloille. Erityisesti pohjan hapettomuus vaikuttaa haitallisesti pohjaeläinyhteisöjen yksilöiden kokojakaumaan, lajirunsauteen ja monimuotoisuuteen. Lisäksi suolapitoisuus vaikuttaa pohjaeläinten levinneisyyteen ja lisääntymiseen.
Pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvataan kolmella indeksillä. Rannikkovesien pohjaeläinyhteisöjä arvioidaan BBI-indeksin avulla ja avomerialueiden pohjaeläinyhteisöjä BQI-indeksin ja alueellista lajirikkautta kuvaavan indeksin avulla
Rannikon pohjaeläinyhteisöt olivat hyvässä tilassa yli puolella merialueista
Rannikkovesialueiden pehmeiden pohjien eläinyhteisöjen tila arvioitiin BBI-indeksillä, joka kuvastaa herkkien ja kestävien lajien suhdetta eläinyhteisössä. Se huomioi myös pohjaeläinten yksilötiheyden, lajirunsauden ja monimuotoisuuden.
Rannikkovesien pinta-alasta yli puolella pohjaeläinyhteisöjen tila oli hyvä. Viidesosalla rannikkovesistä pohjaeläinyhteisöt olivat heikossa tilassa ja neljäsosassa tilaa ei tunneta. Hyvää tilaa ei saavutettu Suomenlahden ulommilla rannikkovesillä, Merenkurkun sisäsaaristossa, Perämeren sisemmillä rannikkovesillä eikä Ahvenanmaan sisäsaaristossa.
Rannikkovesityyppien lyhenteet
Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet
Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet
Ms = Merenkurkun sisäsaaristo
Mu = Merenkurkun ulkosaaristo
Ses = Selkämeren sisemmät rannikkovedet
Seu = Selkämeren ulommat rannikkovedet
Aai = Ahvenanmaan sisäsaaristo
Aam = Ahvenanmaan välisaaristo
Aay = Ahvenanmaan ulkosaaristo
Ls = Lounainen sisäsaaristo
Lv = Lounainen välisaaristo
Lu = Lounainen ulkosaaristo
Ss = Suomenlahden sisemmät rannikkovedet
Su = Suomenlahden ulommat rannikkovedet
Hyvässä tilassa olevien pohjaeläinyhteisöjen pinta-ala on kuitenkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Hyvän tilan osuus arvioidun alueen pinta-alasta on pysynyt samana vuosiin 2011–2016 verrattuna.
Avomerialueiden pohjaeläinyhteisöjen tila on heikentynyt Suomenlahdella
Avomerialueen pehmeiden pohjaeläinyhteisöjen tila-arvio perustui BQI-indeksiin (engl. Benthic Quality Index). Kuten rannikon BBI-indeksikin, se kuvastaa herkkien ja kestävien lajien suhdetta eläinyhteisössä ja ottaa huomioon lajien runsauden ja yksilötiheyden. Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella, joilla esiintyy voimakas halokliini, BQI-indikaattori arvioidaan vain halokliinin yläpuolisilla alueilla (<60 m). Avomeren pehmeiden pohjien tilaa arvioitiin myös alueellisen monimuotoisuuden indeksillä.
Indeksin mukaan Perämeren, Merenkurkun ja Selkämeren pohjaeläinyhteisöt ovat hyvässä tilassa. Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä suolapitoisuuden harppauskerroksen eli halokliinin alapuoliset merialueet (syvyys >60 m) kärsivät hapen puutteesta ja niiden tila arvioitiin heikoksi. Näillä merialueilla on säännöllisesti hapetonta pohjaa, jossa elää vain anaerobisia bakteereita.
BQI-indikaattorin tulos ylitti tavoitetason kaikilla avomerialueilla, paitsi Suomenlahdella. Myös lajirunsaus oli hyvällä tasolla kaikilla merialueilla, paitsi Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella. Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren avomerialueiden tulos on kuitenkin epävarma, koska pohjaeläinasemia on vain harvakseltaan halokliinin yläpuolella. Edelliseen arviointijaksoon verrattuna, tila on heikentynyt Suomenlahdella. Muilla alueilla tila on pysynyt samana.
Lisätietoja pohjaeläinyhteisöjen indikaattoreista löytyy tietolehtisestä:
Pohjaeläinyhteisöjen indikaattoritietolehtinen 2024 (pdf, 2 Mt)