PAH-yhdisteet ja öljypitoisuus
Polyaromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet ovat useimmiten peräisin fossiilisista öljyistä tai öljyjalosteista tai ovat polttamisesta syntyviä yhdisteitä, joita syntyy runsaasti mm. liikenteestä ja merenkulusta. PAH-yhdisteiden pitoisuutta mitataan simpukoista ja pintasedimentistä. Vuosien 2017–2022 aikana yhdisteiden määrä sinisimpukassa alitti kynnysarvon kaikilla mitatuilla rannikkoasemilla. Pintasedimentin PAH-pitoisuudet olivat korkeampia Itäisellä Suomenlahdella kuin muilla merialueilla.
Itämerellä on erittäin runsas meriliikenne, josta päätyy mereen tahallisia tai tahattomia öljypäästöjä. Pitoisuudet ovat olleet viime vuosina kaikilla seurannan kohteina olevilla merialueilla lähes vakiotasolla, joka on selvästi 1970- ja 1980-lukujen huippupitoisuuksia pienempi. Mitatut meriveden öljypitoisuudet alittivat kuitenkin kaikilla avomeren mittausasemilla hyvää tilaa kuvaavan kynnysarvon, mutta rannikon asemilla havaitaan myös heikkoa tilaa kuvaavia pitoisuuksia. Pintaveden öljypitoisuudet ovat laskevia tai trendiä ei ole.
Öljypäästöt ovat vähentyneet Itämerellä
Merenkulusta syntyvät öljypäästöt ovat laskeneet Itämerellä ja Suomen merialueella. Suurin vähenemä on havaittu suurissa (>10 m3) päästöissä. Vuosina 2016–2021 HELCOM arvioi, että 91 % yksittäisistä päästöistä olivat pienempiä kuin 0,1 m3 (HELCOM 2023). Suomen merialueista Perämeren, Merenkurkun ja Ahvenanmeren-Saaristomeren öljypäästöjen tilavuus on laskenut verrattuna vuosiin 2011–2016, mutta muilla merialueilla tilavuudessa ei ole havaittu muutosta. Suurimmat päästötilavuudet ovat Suomenlahdella.
