Miljöförvaltningens webbtjänst

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

Vaikuta vesiin!

Kommentoi suunnitelmaehdotuksia seuraavissa kuulemisissa!

  • Merenhoidon seurantaohjelman kommentointivaihe alkaa tammikuun 2026 lopulla.
  • Vesienhoitosuunnitelmien kommentointivaihe on vuodenvaihteen 2026–2027 tienoolla. Samaan aikaan voi antaa palautetta tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Ajankohdat tarkentuvat lähempänä kuulemisia.

ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitotyötä.

Vesienhoitoalueiden ja ELY-keskusten sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

ELY-keskusten sivut 

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    ELY-keskus laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Ely-keskus arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Ely-keskus tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    ELY-keskus laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.
    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä rannikon ELY-keskusten kanssa. Rannikon ELY-keskusten merenhoitotyötä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Uppdaterad 8.10.2025

Utgivare

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Vattenvårdsplanering och samarbete - Nyland

Vattenvårdsplaneringen är samarbete på bred bas, som syftar till att uppnå och upprätthålla god status i vattnen. Medborgarna kan kommentera planerna vid samråden eller påverka via samarbetsgruppen. NTM-centralen i Nyland ansvarar för planeringen i sitt område.
Joki maatalousmaisemassa
© Tero Taponen

Målet för vattenvården är god status i vattnen

Syftet med vattenvården är att uppnå god status i åarna, älvarna, sjöarna och kustvattnen samt god status i grundvattnen i klassificerade grundvattenområden och samtidigt förhindra att status i vatten av god kvalitet försämras.

NTM-centralen i Nyland utreder bland annat yt- och grundvattnens särdrag, följer upp vattenstatus, bedömer konsekvenserna av människans verksamhet för vattnen, klassificerar vattnens ekologiska status och grundvattenområdenas kemiska och kvantitativa status samt koordinerar vattenvårdsplaneringen av och samarbetet. NTM-centralen i Nyland ansvarar också för koordineringen av verksamheten i Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde.

Förvaltningsplan och åtgärdsprogram

I förvaltningsplanerna och åtgärdsprogrammen som kompletterar dem framförs uppgifter om vattenstatus och faktorer som påverkar den samt nödvändiga åtgärder, med vilka god vattenstatus uppnås och upprätthålls.

Vattenförvaltningsplanen görs upp skilt för varje förvaltningsområde. NTM-centralen i Nylands område hör till Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde. Planeringen av vattenvården framskrider i sexårsperioder och utförs i brett samarbete. Olika aktörer och instanser hörs i olika skeden av planeringen.

Den senaste förvaltningsplanen är färdig och har gjorts för åren 2022–2027. Uppdateringen av förvaltningsplanerna inleddes med att höra medborgarna, myndigheterna, organisationerna och företagen om arbetsprogrammet, tidtabellen och de centrala frågorna för vattenvården. År 2021 ordnades samråd om förslagen till förvaltningsplaner. Responsen har beaktats till lämpliga delar i den slutliga förvaltningsplanen och åtgärdsprogrammet för vattenvården.

Förvaltningsplaner och åtgärdsprogram

Förvaltningsplan för Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde för åren 2022–2027, Del 1 (doria.fi)

Förvaltningsplan för åren 2022-2027, Del 2: Metoder och principer som använts vid planeringen (doria.fi)

Av åtgärdsprogrammet för vattenvården framgår noggrannare de praktiska åtgärderna i Nyland:

Åtgärdsprogram för vattenvården i Nyland för åren 2022–2027 (doria.fi)

Samarbetsgruppen för vattenvården deltar i planeringen

I NTM-centralen i Nylands område finns en samarbetsgrupp för vatten- och havsvården. Ledamöterna representerar olika intressegrupper såsom bland annat kommuner, landskapsförbund, industri, jord- och skogsbruk samt aktörer inom vattentjänsterna och miljöorganisationer. Avsikten är att nå samförstånd om de viktigaste vattenvårdsproblemen och metoderna för att lösa dem. 

Samarbetsgruppens uppgifter

  • Delta i beredningen av förvaltningsplanen för Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde för NTM-centralen i Nylands del.
  • Ge förslag till NTM-centralen i Nyland om mål för vattenskyddet och nödvändiga åtgärder för att uppnå dem.
  • Följa, bedöma och förutse vattenanvändningen, skyddet och statusen för vattnen samt utvecklingen av dessa i området.
  • Samarbetsgruppens ledamöter är länkar och informationskanaler mellan bakgrundsinstanserna och samarbetsgruppen.

Ordförande för samarbetsgruppen för vatten- och havsvården i Nyland är direktören för NTM-centralen i Nylands ansvarsområde för miljö och naturresurser Mikko Kantokari.

Samarbetsgruppens protokoll (på finska):

Noggrannare information om vattenstatus och åtgärder i Nyland

Noggrannare information om vattenstatus, mål och åtgärder finns elektroniskt i följande rapporter och länkar:

Mer information:

Ledande expert Antti Mäntykoski, tel. 0295 021 434 fornamn.efternamn(at)ely-centralen.fi
Överinspektör Tiina Ahokas, tel. 0295 021 588 fornamn.efternamn(at)ely-centralen.fi

Julkaistu 27.6.2022 / Uppdaterad 19.6.2025

Utgivare

NTM-centralen i Nyland