Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.

ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitotyötä.

Vesienhoitoalueiden ja ELY-keskusten sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue 
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

ELY-keskusten sivut 

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä, joita ELY-keskukset koordinoivat. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta ELY-keskuksille.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

ELY-keskus laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

Tilaluokitus

Ely-keskus arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Ely-keskus tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

ELY-keskus laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä rannikon ELY-keskusten kanssa. Rannikon ELY-keskusten merenhoitotyötä koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

Seurantaohjelma

Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Toimenpideohjelma

Ympäristöministeriö ja rannikon ELY-keskukset laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Päivitetty 17.3.2023

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)
Lue koko johdanto Piilota johdanto

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pohjois-Karjala

Vesienhoitoa suunnitellaan yhdessä vesien käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa vesistöistä olisi hyvässä tilassa. Kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia kuulemisissa tai vaikuttaa yhteistyöryhmän kautta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus vastaa suunnittelusta toimialueellaan.
Etualalla rantakallioita, taustalla järvimaisema ja sininen taivas.
Pohjois-Karjala sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella. Kuvassa Papinluoto Pielisellä. © Ilkka Elo

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila sekä samalla estää hyvässä tilassa olevien vesien heikkeneminen. 

Pohjois-Karjalan ELY-keskus selvittää muun muassa pinta- ja pohjavesien ominaispiirteitä, seuraa vesien tilaa, arvioi ihmisen vaikutuksia vesiin, luokittelee vesien ekologisen ja kemiallisen tilan sekä koordinoi vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä. 

Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää.

Vesienhoitosuunnitelma tehdään vesienhoitoalueittain. Pohjois-Karjala kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueelle, jonka toiminnan koordinoinnista vastaa Etelä-Savon ELY-keskus. 

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja toteutetaan laajassa yhteistyössä. Eri toimijoita kuullaan useissa vaiheissa suunnittelua.

Uusin vesienhoitosuunnitelma on valmistunut vuosiksi 2022–2027. Vesienhoitosuunnitelman päivittäminen aloitettiin kuulemalla kansalaisia, viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä vesienhoidon työohjelmasta, aikataulusta ja keskeisistä kysymyksistä. Vuonna 2021 kuultiin vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista. Palaute on huomioitu soveltuvin osin lopullisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa.

Vesienhoidon toimenpideohjelmasta selviää tarkemmin käytännön toimet:

Vesienhoidon yhteistyöryhmä osallistuu suunnitteluun

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella toimii yksi vesienhoidon yhteistyöryhmä. Sen jäsenet edustavat erilaisia sidosryhmiä, joita ovat mm. kunnat, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä vesihuollon toimijat, kalatalousalueet ja ympäristöjärjestöt. Yhteistyön keskeinen tavoite on saavuttaa yhteisymmärrys vesienhoidon ongelmista ja niihin tarvittavista ratkaisuista.

Yhteistyöryhmän tehtävät

  • Osallistua Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman valmisteluun Pohjois-Karjalan osalta.
  • Tehdä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ehdotuksia vesiensuojelun tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä niihin pääsemiseksi.
  • Seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueellaan.
  • Yhteistyöryhmän jäsenet toimivat linkkinä ja tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä.

Pohjois-Karjalan vesienhoidon yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtaja Janne Kärkkäinen.

Tarkempaa tietoa Pohjois-Karjalan vesien tilasta ja toimenpiteistä

Tarkempaa tietoa vesiemme tilasta, tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alla olevista verkkoraporteista ja linkeistä:

Lisätietoja

  • Johtava asiantuntija Paula Mononen, puh. 0295 026 204
  • Vesistöasiantuntija Minna Kukkonen, puh. 0295 026 114 
  • Vesistöasiantuntija Tiina Käki, puh. 0295 026 196
  • Ympäristöasiantuntija Mika Huttunen (pohjavedet), puh. 0295 024 202
  • sähköpostit etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Julkaistu 19.5.2022 / Päivitetty 27.3.2023

Julkaisija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus