Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Vesienhoitoalueeseen kuuluu vesiä Keski-Suomesta, Pirkanmaalta, Etelä- ja Pohjois-Savosta, Etelä-Karjalasta, Kanta-Hämeestä ja Päijät-Hämeestä, Kymenlaaksosta sekä Uudeltamaalta. Alueen suurimman joen, Kymijoen, valuma-alueella on vesienhoitoalueen suurin järvi, kirkasvetinen Päijänne. Suomenlahden rannikko sekä siihen laskevat useat pienet jokivesistöt ovat osa vesienhoitoaluetta. Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesialueista merkittävimpiä ovat Salpausselät.

Kuva

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot vesien tilasta ja vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmaa konkretisoivat alueelliset toimenpideohjelmat, joiden avulla voidaan saavuttaa vesien hyvä tila.

Edellisten suunnittelukausien vesienhoitosuunnitelmat:

• Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021 (doria.fi)

Tarkempaa tietoa vesienhoidosta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelta sekä vesienhoidon toimenpideohjelmat:

• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Keski-Suomi
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pohjois-Savo
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Savo
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Kanta- ja Päijät-Häme
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pirkanmaa
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Uusimaa
• Vesienhoidon toimenpideohjelmat (sähköinen tietopalvelu) www.etpo.fi

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen erityispiirteet

Pintavedet

Järvet ja joet
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ovat edustettuina lähes kaikki keskeiset Suomen järvi- ja jokityypit. Järvien kokonaispinta-alaa hallitsevat suuret, luontaisesti karut ja kirkasvetiset järvet, kuten Päijänne sekä Viitasaaren, Rautalammin ja Mäntyharjun reittien suuret järvet. Rannikon läheisillä savikkoalueilla tavataan myös luontaisesti reheviä järviä. Määrällisesti eniten on vesistöjen latvoilla sijaitsevia pieniä humuspitoisia järviä.

Jokityypeistä yleisimpiä ovat pienet ja keskisuuret, usein karut ja humuspitoiset latvajoet. Suuremmilla latvareiteillä pääuomia pirstovat lukuisat järvialtaat, jotka vaikuttavat suuresti jokien eliöstöön. Sen sijaan rannikolla vallitsevat pitkiä, yhtenäisiä uomajatkumoja sisältävät keskisuuret joet. Useat Suomenlahteen laskevat joet ovat luonteeltaan savisameita ja runsasravinteisia. Valtakunnan neljänneksi suurin joki, Kymijoki, on eräs monipuolisimmista vesiekologisista kokonaisuuksia maassamme.

Järvien ja jokien vesitilannetta ja elinympäristön rakennetta on monin tavoin muutettu. Piste- ja hajakuormituksen vaivaamia kohteita on verrattain paljon. Vesistöjen kunnostukselle ja hoidolle onkin tarvetta vuosiksi eteenpäin, jotta vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila saavutetaan.

Rannikkovedet
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen rannikkovedet ovat myös hyvin monimuotoiset - ne sisältävät jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaariston lukuisine saarineen ja luotoineen sekä suuria merenselkiä ja jopa avomerta. Eliöstöön vaikuttavat voimakkaasti suolapitoisuuden selvä kasvu sekä itärajalta Hankoniemeen että jokisuiden kohdalla siirryttäessä merellisempään ympäristöön. Myös syvyysolosuhteet ja alttius aallokon vaikutukselle vaihtelevat suuresti siirryttäessä sisäsaaristosta ulkosaaristoon.
 

Kuva

Pohjavedet

Runsaimmat pohjavesivarat esiintyvät Salpausselkien ja Keski-Suomen reunamuodostumavyöhykkeissä sekä pitkittäisharjujen yhteydessä.

Kalliokynnykset jakavat pohjavesivarat erillisiksi pohjavesialueiksi, jotka ovat pinta-alaltaan melko pieniä. Reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen välimaastossa ei ole antoisuudeltaan merkittäviä pohjavesialueita. Kallioperässä, rantakerrostumissa, savipeitteisillä alueilla ja moreenimailla esiintyy määrältään vaatimattomampia pohjavesialueita, joista saatetaan ottaa vettä haja-asutusalueiden tarpeisiin.

Pohjaveden laatu on pääpiirteissään hyvä. Laatuongelmia aiheutuu maa- ja kallioperästä liuenneesta raudasta ja mangaanista. Lisäksi rapakivialueilla pohjaveden fluoridipitoisuudet ovat korkeita. Pohjaveden likaantumistapaukset ovat rajoittaneet joidenkin yksittäisten pohjavedenottamoiden käyttöä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella yhdyskuntien vedenhankinta pohjautuu pitkälti pohjaveteen. Joidenkin suurten asutuskeskusten vedenhankintaan käytetään myös tekopohjavettä ja suuret paljon vettä käyttävät teollisuuslaitokset käyttävät pintavettä. Haja-asutus ja kesämökkiasutus käyttävät lähes yksinomaan pohjavettä.

Kuva

Vesienhoidon organisointi

Vastuullisena viranomaisena vesienhoitoalueella toimivat alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue on Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan ELY-keskusten toimialuetta. Vesienhoitoalueen koordinointivastuu on Uudenmaan ELY-keskuksella. Vesienhoidon suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa vesienhoitoalueen ohjausryhmässä sekä alueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä.

Vesienhoitoalueen ohjausryhmä

Ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Lisäksi ryhmä päättää vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioista.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Satu Pääkkönen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

• Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ohjausryhmän jäsenet (liite tähän)
• Pöytäkirjat

ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät

Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään myös Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiin kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.

Tarkempaa tietoa yhteistyöryhmien kokoonpanosta ja toiminnasta on saatavilla ELY-keskusten sivuilta:

• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Keski-Suomi
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pohjois-Savo
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Savo
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Kanta- ja Päijät-Häme
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pirkanmaa
• Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Uusimaa

Katso myös:

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat