Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaa Lupa- ja valvontavirasto. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vaikuta vesiin!

Kommentoi suunnitelmaehdotuksia seuraavissa kuulemisissa!

  • Merenhoidon seurantaohjelman kommentointivaihe alkaa tammikuun 2026 lopulla.
  • Vesienhoitosuunnitelmien kommentointivaihe on vuodenvaihteen 2026–2027 tienoolla. Samaan aikaan voi antaa palautetta tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Ajankohdat tarkentuvat lähempänä kuulemisia.

Lupa- ja valvontavirasto valmistelee vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

Lupa- ja valvontavirasto arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. Lupa- ja valvontavirasto luokittelee alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

Lupa- ja valvontavirasto laatii myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toimeenpanosta vastaavat elinvoimakeskukset.

Vesienhoitoalueiden sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun oman vesienhoitoalueensa vesien- ja merenhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä. 

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta Lupa- ja valvontavirastolle.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    Lupa- ja valvontavirasto laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Lupa- ja valvontavirasto arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Lupa- ja valvontavirasto tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    Lupa- ja valvontavirasto laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.
    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Päivitetty 12.1.2026

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)
28.10.2025

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

Vesienhoidon suunnittelu on laaja-alaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien hyvä tila. Kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia kuulemisissa tai vaikuttaa yhteistyöryhmän kautta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus vastaa suunnittelusta alueellaan.
Tulevaisuuden vesientila
© Sirpa Skippari

Tavoitteena vesien hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila sekä samalla estää vesien tilan heikkeneminen.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus selvittää pinta- ja pohjavesien ominaispiirteitä, seuraa vesien tilaa, arvioi ihmisen vaikutuksia vesiin, luokittelee pinta- ja pohjavesien tilan sekä koordinoi vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä.

Vesienhoidon toimenpidekausi käynnistyi

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja se tehdään vesienhoitoalueittain. Kaakkois-Suomi kuuluu Kymijoen-Suomenlahden ja Vuoksen vesienhoitoalueille. 

ELY-keskus kokoaa tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta ja muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista. Tieto kootaan toimenpideohjelmaan, jossa esitetään myös toimet, joilla tavoitteeseen päästään. Kaikilla on mahdollisuus ottaa toimenpideohjelmiin kantaa, esim. kuulemisessa.

Vuonna 2021 kuultiin vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista.  Palaute huomioitiin lopullisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa.

Valtioneuvosto on hyväksynyt molemmat Kaakkois-Suomen alueita koskevat vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022–2027  (Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden). 

Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi on koottu toimenpideohjelmaan. Vesienhoidon toteutus on kaikkien vastuulla.

Osallistuminen vesienhoitoon - Kaakkois-Suomi

Yhteistyöryhmässä käsitellään vesiensuojelun tavoitteita ja toimenpiteitä

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu on avointa ja osallistavaa. Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmässä on keskeisiä toimijoita Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista. Ryhmässä on muun muassa kuntien, valtion aluehallinnon, elinkeinojen, kansalaisjärjestöjen, asiantuntijatahojen ja muiden intressiryhmien edustajia. Ryhmä osallistuu toimenpideohjelman ja vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun Kaakkois-Suomen alueella. Pyrkimyksenä on saavuttaa yhteisymmärrys tärkeimmistä vesienhoidon ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista.

Yhteistyöryhmän tehtävät

  • Osallistua Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden toimenpideohjelman valmisteluun Kaakkois-Suomen osalta.
  • Tehdä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ehdotuksia vesiensuojelun tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä niihin pääsemiseksi.
  • Edistää vesienhoidon toimenpiteiden toteutumista.
  • Seurata, arvioida ja ennakoida vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueellaan.

Yhteistyöryhmän jäsenet toimivat linkkinä ja tiedotuskanavana taustatahojensa ja yhteistyöryhmän välillä.

Yhteistyöryhmän kokoonpano

Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii ympäristövastuualueen johtajan Visa Niittyniemi.

Yhteistyöryhmän kokousten materiaalit:

Tarkempaa tietoa Kaakkois-Suomen vesien tilasta ja toimenpiteistä

  • Vesienhoidon asiantuntija Venla Valjakka, p. 0295 029 252
  • Geologi Heidi Rautanen, p. 0295 029 279

 

Julkaisija

Kaakkois-Suomen ELY-keskus